Teroluteista vähän sivuvaikutuksia

Otin tänään viiden jälkeen jo kahdeksannen terolut-tablettini. Olen nyt alkanut huomata sittenkin jotain sivuvaikutuksia kyseisistä lääkkeistä.

Ensimmäisenä alkoi tulla viheliäisiä näppylöitä kasvoille, rintakehälle jne. Pienempiä kuin normaalit finnit, mutta hyvin samanlaisia. Vähän jopa kipeitä. Inhottavaa.

Rinnat kipeytyivät paljon. Koko ajan sattuu ja koskee.

Vatsa alkoi turvota todella isoksi ilmapalloksi. Tuntuu että koko keho olisi turvonnut jostain nesteestä. Epämiellyttävä olo siis siistä syystä.

Ovulaatio estyi tulemasta. Tuntuu kuin keho olisi tukossa. Ovulaatiotestit alkoivat vain haaleta.

Tänään kahdeksantena pilleripäivänä vatsa, munasarjat ja kohdunseutu tulivat todella kipeiksi. Yölliset kivut muistuttivat supistuksia. Kohdun alueelle on sattunut samalla tavalla kuin raskaana aikoinaan. Vatsa on myös hyvin turvonnut. Tänään vessassa jopa tiputteli vähän verta samalla kun kohtuun sattui. Tämä on kyllä ollut nyt inhottavin oire. Minulla tosin vasta kp 22, eli en odota mitään vuotoja vielä tähän vaiheeseen.

KP 19 ja terot

Maanantaina aloitin tosiaan syömään teroluteja. Nyt olen syönyt 4/10 pilleriä tältä kierrolta, enkä ainakaan vielä ole huomannut minkäänlaisia sivuvaikutuksia tms itselläni.

Olen tosin nyt kauhuissani vaan miettinyt, että voikohan nuo kyseiset lääkkeet estää ovulaation tapahtumasta. Ennen mulla on kyllä tässä vaiheessa kiertoa jo jotain ovulaatiota edeltäviä oireita tullut, mutta nyt ei mitään. Olen tehnyt ovulaatiotestejäkin, mutta nekin tuntuvat vain haalenevan päivä päivältä - aivan päinvastoin kuin aiemmissa kierroissa.

Jotkut sanovat netissä, että terolutit eivät edistä ovulaatiota, mutta eivät estäkään ja niiden kanssa voi tulla raskaaksi. Toiset sanovat, että jos ovulaatio tapahtuu myöhemmin kuin kp 14 (terot aloitetaan kp 15), niin ovulaatiota ei tule ja näin ei myöskään voi tulla raskaaksi. En nyt oikein tiedä, mitä ajatella. Kaikkialla eri tietoa asiasta. Itse haluaisin lähinnä kierron tasaisemmaksi. Ehkä mulla on raskausmahdollisuuksia sitten näiden kolmen terolutkuurin jälkeen, kun en enää ota niitä.

Vieressäni on nytkin ovulaatiotesti, jonka äsken tikutin. Viiva on haaleampi kuin edellisinä päivinä. Ehkä ovulaatio olisi taas tullut kp 23 paikkeilla, mutta estyy nyt teroluteilla tulemasta. En enää tajua mitään. Noh, ei tässä niin kiire ole.

Ovulaatiotestejä Kiinasta

Lähes kaikki lapsettomuuden kanssa taistelevat tietävät ensinnäkin jatkuvan testaamisen aiheuttaman ärsytyksen, mutta lisäksi myös rahanmenon, joka niiden hankinnasta seuraa. Kymmenen ovulaatiotestiä maksaa lähemmäs kymmentä euroa ruokakaupoissa, jolloin yhdelle testille jää hintaa melkein euron verran.

Itse tilasin nyt netistä ison läjän ovulaatiotestejä Kiinasta. Koko kuvassa näkyvä läjä maksoi aika lailla saman kuin ne kymmenen testiä ruokakaupassa. Ainoa miinus tässä nyt oli se, että testejä sai odottaa melkein kuukauden, mutta jos testeillä ei ole kiire niin vau.

Kävin jo äsken tikuttamassa yhden testinä (nyt vasta kp 8) ja hyvin näyttää toimivan. 

Tasan viikko, että aloitan terolutit ! Apua.

Nyt on

Hain terolutit vihdoin eilen kiertopäivän ollessa kaksi. Lääkäri mainitsi silloin minulle, että niitä täytyy ottaa kp 15-24 (10 pilleriä per kierto), mutta paketissa lukee määrättynä ajalle kp 15-25. Myös ohjeissa lukee, että kierron tasaukseen päivinä 15-25. Tiedä nyt siitä. Tossa paketissa on 30 pilleriä, niin eihän ne riitä sitten kolmelle kierrolle.

Nyt sitten vaan odotellaan, että pääsisin testaamaan, miten nuo sopii omalle kropalleni; tuleeko mitään oireita jne.

Kävin myös katsomassa sitä reseptivapaata vitaaminia, mutta hinta oli jopa huikeat 36 euroa 60 pussille (joita otetaan kaksi päivässä, eli tuotetta riittäisi paketista yhteen kiertoon), joten jätin vielä toistaiseksi paketin apteekin hyllyyn. Katsotaan nyt ensin, tuovatko terolutit ja ruokavalio yksinään apua.

"Mutta onhan teillä jo yksi lapsi!"

"Lapsettomuus voi olla primaarista, jolloin raskaus ei ole koskaan alkanut. Sekundaarinen lapsettomuus tarkoittaa puolestaan sitä, että uutta raskautta ei kuulu aiemman raskauden tai synnytyksen jälkeen. 

Lapsettomuus määritellään siitä, ettei raskaus ole alkanut vaikka yhdyntöjä ilman ehkäisyä on ollut säännöllisesti vuoden ajan. Useimmilla pareilla raskaus alkaa vuoden sisällä ehkäisyn lopettamisesta. Kuitenkaan noin 15 % pareista raskaus ei ala vuoden kuluessa. Noin puolella heistä raskaus alkaa ilman hoitoja seuraavan vuoden kuluessa. Lapsettomuudesta kärsivien parien raskaaksi tulemista voi auttaa erilaisten hoitojen avulla." (lähde)

Kun lukee mitä tahansa keskustelupalstoja tai selaa facebookia, niin huomaa, etten ole ainoa, joka on kohdannut tätä. "Sekundaarista lapsettomuutta ei saa surra". Tämä surullinen käsitys monella tuntuu olevan.

"Et voi olla surullinen, sulla on kuitenkin yksi lapsi"
"Olisit onnellinen, että sulla on edes yksi lapsi"
"Mieti heitä, joilla ei ole yhtään lasta!"
"Lopeta se yrittäminen ja nauti lapsesta, jonka olet saanut!"

Osittain joukossa on pieni totuuden siemen; kyllä, olen onnellinen, että olen saanut esikoiseni. Kyllä, nautin ajasta hänen kanssaan äärettömän paljon. Kyllä, tiedän etteivät kaikki voi saada edes sitä ainutta lasta. Voisi jopa sanoa, että tämän yrittämisen ansiosta olen alkanut vain entisestään ajattelemaan, mikä maailman arvokkain aarre, kultakimpale, meillä kotona asukaan ja miten suuri lahja hän meille on ja miten hienoa se on ja miten kiitollinen hänestä olen! Lastenteko ei todellakaan ole yksiselitteinen asia. Lapsia ei hankita, niitä saadan. Se on todellakin käynyt itselleni nyt selväksi.

Tässä tullaan vaan siihen, että eikö ihminen saa olla surullinen, jos jollain toisella henkilöllä asia on vielä huonommin? Sanoisitko kätensä menettäneelle, että älä sure kättäsi, sillä joku on menettänyt myös jalkansa? Miksi surua pitää vertailla? Eikö jokaisella ihmisellä ole oikeus surea, iloita ja niin edelleen? Kuka määrittelee ne aiheet, joista on oikeus surra ja joista ei? Kuvitteleeko joku tosiaan, että en olisi "tyytyväinen" ainokaiseeni tai ettei hän "riittäisi" minulle?

Olen kasvanut perheessä, jossa minulla on kaikkiin erittäin läheiset välit. Minulla on pikkusisarus, joka on minua 2,5 vuotta nuorempi. Hän oli minulle aina rakkain ystävä, äärettömän tärkeä ja läheinen. Maailman paras ystävä koko lapsuuden, paras matkaseura perheretkillä ja parasta juttuseuraa. Ilman häntä lapsuuteni olisi ollut erilainen.

Olen aina haaveillut kahdesta lapsesta. Minulla on niin paljon rakkautta, jota jakaa. Tiedän, ettei se ole kiveen hakattua, että sisarukset tulisivat edes aina toimeen ja tietenkin ainokainenkin voi elää samalla tavalla täydellisen lapsuuden ja saada muualta ystäviä. En vaan voi sille mitään, että minua oikeasti surettaa se, kun elämäni haave murenee. Minä pystyisin antamaan rakkautta myös toiselle lapselle. Meillä on paikka avoinna yhdelle pienelle. En terveytemme lisäksi mitään muuta toivoisikaan niin paljon.

Pahinta tässä on se, että unelma kahdesta lapsesta murenee. Unelma siitä, kun näen lasteni leikkivän yhdessä ja teemme hauskoja retkiä, joissa on lapsilla on aina matkaseuraa mukanaan. Unelma rakkauden jakamisesta osiin. Minun unelma.

Teen jatkuvasti surutyötä sen eteen, jos meille ei koskaan siunautuisikaan toista lasta. Valmistaudun ajatukseen. Se vaatii hieman aikaa. Miten kasvattaa ainokaisemme niin, ettei hänestä tulisi itsekästä tai "liian hemmoteltua" ja miten kestää jatkuvat kyselyt ja tuttavien/yhteiskunnan asettamat paineet siitä, kuinka "kyllä lapsella kaveri täytyy olla" ja kuinka "itsekkäitä olemme, kun emme hanki hänelle leikkikaveria".

Suru on monimutkaista. Ymmärrän, mitä jotkut ajavat takaa, mutta samalla en ymmärrä, mitä toisen suru on heiltä tai keneltäkään muulta pois. Miksi minä en saisi surra sekundaarista lapsettomuuttani? Minun kehoni ei enää "toimi" niin kuin sen kuuluisi. Minullakin on oikeus turhautua negatiivisten raskaustestejen keskellä.

Tämä on vaikea aihe ja vielä vaikeampi tätä on avata sanoiksi. Suru ei vaan katoa sillä, että joku sanoo, ettei sinulla ole oikeutta surra.

Dpo 13 -> kp 1

Niinhän siinä taas "suprise suprise" kävi, että kuukautiset ne sieltä alkoivat. Loppua kohden aloin olla jo aika varmakin raskausmahdollisuudesta, kun oli kaikkia "oireita" (kuten rinnat kipeät ja turvonneet, haistoin paremmin kaiken, oksettavaa oloa etenkin aamuisin jne). Testejäkin sain taas kulumaan. Nyt olen tehnyt päätöksen, etten enää luota yhteenkään oireeseen vaan ainoastaan plussatestiin! Toinen asia on, etten saa tehdä enää turhaan testejä ennen kuukautisten myöhästymistä, koska ne ainoastaan hajottavat minut.

Tässä vähän faktoja menneestä kierrostani:

- kierto oli raskautumiseen tarpeeksi "lyhyt" (noin 36 päivää, kun aiemmin ollut ~ 40-70)
- ovulaatio todistetusti tapahtui ja ilmeni kehossani voimakkain oirein ja testissä selkänä plussana
- yhdyntöjä oli tarpeeksi paljon ja ympäri ovulaatiota
- ruokavalioni uusiutui, söin vitamiineja ja taisinpa jopa hoikistuakin hieman
- luteaalivaihe oli riittävän pitkä (n. 13 päivää aikaisemman 10-11 sijaan)
- kovat kuukautiskivut aikaisempien lähes kivuttomien kuukautisten jälkeen

Mietin vain miksi miksi ja miksi mitään ei tapahdu! Onko kehoni jatkuvasti niin pahassa stressitilassa, ettei hedelmöitys onnistu? Yksi lapsi ollaan jo saatu, joten jotenkin meidän kehojen täytyy toimia, mutta onko jotain muuttunut? Yleisin kaikkialla mainittu syy; ikä. Ei, olin viimeksi raskautuessani 23-vuotias ja nyt 25. En usko, että ikäni vielä vaikuttaa asiaan näin.

Toisaalta kiertoni oli jo aiempia lyhempi, luteaalivaihe pidempi ja ovulaatiotestin plussa vahvempi. Alkaakohan kehoni hiljalleen palautua synnytyksestä vai alkaakohan uusi ruokavalio tepsimään? Kuvittelenko vain?

Mietinnät sikseen. Aion huomenna hakea terolutit. Olen kuullut, että ne ovat joitain auttaneet epäsäännöllisten kiertojen sekä pcos:n kanssa.

Lisäksi sain vinkin hakea apteekista Donaferty-valmistetta. Apteekin sivuilla sanotaan tuotteesta näin:

"Ravintolisä raskautta suunnitteleville ja raskauden ensi viikoille. Donaferty sisältää myo-inositolia, D-chiro-inositolia ja foolihappoa (B9-vitamiini). Käytä valmistetta ravinnon lisänä edellä mainittujen ravintoaineiden kasvaneeseen tarpeeseen. Folaatti eli foolihappo tukee solujen aineenvaihduntaa ja punasolujen tuotantoa. Folaatti edistää raskauden aikaista kudosten kasvua. Äidin alhainen folaattiarvo (veren folaattipitoisuus) lisää sikiön hermostoputken kehityshäiriöiden (selkärankahalkio) riskiä. Ravintolisä."

Olen kuullut kyseisestä valmisteesta niin paljon hyvää, että pakkohan sitä on testata.