Kierto 11-12/2018

Dpo -1 : vähän limaisuutta ja vihlontoja muniksissa
Dpo 0 -:  todella kovat maha- ja selkäkivut (kuin jatkuva supistus tai menkkakivut), todella vahva ovisviiva, virtsa oli haisevaa ja tummaa, illalla tunne, että munasolu irronnut ja ovistesti ei enää plussa, pupuilua
Dpo 1 :  väsymystä, turvotusta, pupuilu
Dpo 2 : vieläkin vv
Dpo 3 : -
Dpo 4 : pientä vihlontaa alamahalla, kuivaa, aika oireetonta, pupuilua
Dpo 5 : nukkumaan mennessä sängyssä kyljellään maatessa kovaa kipua alaselässä- ja mahassa, järkyttävää turvotusta; ilmavaivoja
Dpo 6 : pientä ällötystä, illalla sängyssä sama kuin dpo 5
Dpo 7 : klo 11.44 kova terävä vihlaisu keskeltä alavatsaa istuessani, nippaa pian uusiksikin, illalla vielä kovia nippaisuja, mutta voi johtua myös vatsasta, joka sekaisin
Dpo 8 : heräsin edellisyönä siihen, että meinasin oksentaa, aamulla edelleen lievää pahoinvointia, nännit kipeät ja niihin on kerran vihlaissut kovaa, kuumottaa kasvoja ja rintoja, turvottaa naamaa ja vatsaa etenkin, vatsa ihan sekaisin, klo 17-18 kovia vihlontoja kohdussa ja jälkeen myös vas. muniksessa -> seurauksena vetistä ja paksua kellertävää valkkaria, märkä olo vaikka aika kuivaa, rinnat tuntuu turvonneilta, suussa maistui veri, r.testi nega
Dpo 9 : kamala oireiden kirjo; valkovuotoa lorahtelee paksuna valkoisenakin, jatkuva todella kova pissahätä, vasenta munasarjaa ja vähän kohtuakin vihlonut neulamaisesti, kahvi maistui aivan kamalalta, outoja tuntemuksia alamahalla, vatsa sekaisin ja turvonnut, rintoja ja kasvoja edelleen kuumottaa, rinnat turvonneet ja nännit vähän arat
Dpo 10 : kaikkea mahdollista kuviteltua
Dpo 11 : sama
Dpo 12 : menkat ---> kp 1

Kp 13 fiiliksiä

Menkat siis alkoivat ja on ollut aika kökkö fiilis. Ei ole tehnyt mieli edes tänne kirjoitella. Ei auttanut greippimehukaan ja en jaksa sitä enää edes uusiksi kokeilla.

Sperma-analyysi on tehty ja eilen käytiin myös molemmat antamassa labranäytteet. Tuloksia saadaan tosin odotella vielä ensiviikon lääkäriin saakka. Vähän jännittää ja ahdistaakin ne tulokset.

Mulla on ollut nyt jo useamman päivän aika kipeät rinnat ja niistä tulee taas sellaista kellertävää maitoa, mitä tuli imetyksen alussa. Ehkä kroppa tekee kepposia, kun olen niin kovasti lähiaikoina toivonut ja kuvitellut olevani raskaana. Nyt on tosin myös tullut paljon edellisiä kiertoja enemmän valkovuotoa ja ollut ovismaisia nippailuja munasarjoissa. Ovistestikin oli jo melko tummahko, vaikka tänään vasta kp 13. Voisiko se ovulaatio tässä kierrossa tapahtuakin aiemmin kuin kp 22 tms? Olisipa niin. Olisi mukavaa vaihtelua vähän lyhyempi kierto välillä.

Olen jo hylännyt ajatuksen pienehköstä ikäerosta ja alkanut totutella ajatukseen pitemmästäkin ikäerosta. Onhan tässä vielä aikaa onneksi eikä sinänsä mitään kiirettä. Eilen katselin esikoiseni vauvavideoita ja melkein itkin. Voisinpa vielä kokea raskauden ja sen vauva-ajan, vaikka se kaikki olikin raskasta.

Dpo 9 nega

Ei yllättänyt taaskaan. Ja kyllä, testasin taas jo nyt. Tietenkään ei voi olla varma vielä, koska vasta niin aikaista testata, mutta kyseessä oli Sofin herkät raskaustestit. Ei auttanut greippimehunkaan litkiminen :(

Todella outoa. Mun kohtuun ja vasempaan munasarjaan on vihlonut jo varmaan 4-5 päivää aina muutamasti päivässä välillä. Tänäänkin vasenta munista vihloi neulamaisesti (nytkin alkoi pienesti tykyttää siitä kun kirjoitan tätä). Rinnat tulessa ja nännit vähän herkät. Ollut myös kamala pissahätä tänään koko ajan ja kahvi maistui aivan kamalalta ja jätti suuhun kamalan oksettavan maun. Lisäksi näin viime yönä todella ällöttävää ja outoa unta, jotka oli mulle viimeraskaudessa tyypillisiä aluksi.

Ovistesti oli paljon tummempi kuin aiemmin, mutta nega sekin. Noh, su-ma pitäisi viimeistään alkaa kuukautiset... Huomenna mies menee tutkimuksiin niin saadaan taas asioita vähän eteenpäin.

Mulla on ollut vielä kamala turvot, ilmavaivat ja vatsa sekaisin. Mitä tää sitten on taas :(

Taas testejä

Aika moni sanoo, että on tyhmää testailla ja käyttää niihin rahaa. Monet puhuvat myös ympäristön tuhlaamisesta. Mä en jotenkaan nää kuitenkaan pieniä liuskatestejä ihan samana asiana kuin montaa muutakin asiaa, joita suurinosa ihmisistä käyttää (terveyssiteet ja tampponit, vaipat, vanupuikot jne). Ovistestit etenkin auttavat montaa yrittäjää hahmottamaan epäsäännöllisiä kiertojaan ja tähtäämään seksiä tapauksissa, joissa sitä ei ole muuten riittävästi. Itselläni on niin pitkiä ja sekavia kiertoja, ettemme todellakaan aina jaksa yrittää joka toinen päivä..

Tilaan testejä vähän mistä sattuu ja mistä saan halvalla useampia. Kiinatestit olivat tosin huonoja ja niitä en enää tilaa koskaan uudestaan. Näistä sofeista olen kuullut paljon hyvää vaikka itselläni ei niistä kamalasti ole kokemusta. Enemmän olen käyttänyt onestepejä.

Tänään on dpo 5 eli vielä semmoiset viitisen päivää saa odottaa, että noilla herkilläkään testeillä uskallan testailla. Olen jo alkanut valmistautumaan 4388682:een pettymykseen. Plääh.

Ajattelemattomat ihmiset raivostuttavat

Vähän väliä somessa on erilaista kiistaa äitien välillä ja sellaista oman itsensä pönkittämistä suuuntaan ja toiseen. Yritetään puhua niitä omia valintoja oikeiksi muiden kustannuksella. Milloin kiistellään siitä, onko parempi hankkia lapset yli 40-vuotiaina vai parikymppisenä. Onko parempi imettää vai antaa korviketta? Kumpi toimii oikein; soseita lusikalla syöttävä vai sormiruokaa tarjoava äiti? Pitääkö imettäjän piiloutua vauvansa kanssa sermin taakse imettämään vai imettää juuri siinä, missä vauvalla tulee nälkä? Merkkiä vai merkitöntä vaatetta lapselle? Onko parempi laittaa lapset jo pienenä päiväkotiin vai hoitaa itse kotona? Kuuluuko äidin meikata ja laittaa hiuksiaan miehen mieleksi vai saako hän kulkea verkkareissa ja meikittömänä niin halutessaan? Saako lapsi katsoa lainkaan piirettyjä vai pitäisikö kaikki digitaaliset välineet piilottaa lapselta? Tämä lista on ihan loputon, kun seuraa noita kaikenmaailman vauvaryhmiä ja muita facebookissa.

Yksi aihe on kuitenkin saanut nyt niskakarvani eniten pystyyn. Äidit kiistelevät siitä, montako lasta olisi paras ja kuuluuko lapsilla olla sisaruksia. Alkanut tulla taas asettelua yksilapsisten ja monilapsisten perheiden välille. Miksi? Eiköhän jokainen tee valinnat sen perusteella, mikä itselleen parhaiten sopii. Jotkut yksilapsiset ovat sanoneet monilapsisten perheiden vanhempia itsekkäiksi, koska he eivät pystyisi tarjoamaan kaikille lapsille tarpeeksi huomiota ja rakkautta ja sitten taas monilapsisten perheiden vanhemmat sanovat, että yksilapsisten perheiden lapsista kasvaa itsekkäitä narsisteja ja että on itsekästä olla hankkimatta huom huom hankkimatta lapselle sisaruksia. Sehän onkin aina niin pirun yksinkertaista ja helppoa se!

Jokainen yksilapsisen perhe aivan varmasti on perhettä perustaessa ajatellut, että kyllä, tehdään tasan ja vain yksi lapsi. Ei. Ei se aina mene edes niin. Itse ajattelin aina, että haluan kaksi lasta pienellä ikäerolla. Se ei vaan mennyt niin. Lisäksi, vaikka joku olisikin ajatellut tekevänsä vain yhden lapsen, niin ei sekään ole mitenkään itsekästä vaan jokainen vanhempi itse tietää, mihin rahkeet riittävät ja onko esimerkiksi aikaa ja jaksamista useammalle lapselle. Asioiden jakamista ja epäitsekkyyttä voi kyllä varmasti oppia muutenkin kuin sisarusten kautta. Olemassa on päiväkodit, puistot, koulut ja myös ihan vaan ystävät, joita lapsi voi nähdä. Lapselle voi myös opettaa, ettei aina saa kaikkea mitä haluaa. Itsekkääksi voi kasvaa myös sisaruksia omistava lapsi, jonka sisarus aina antaa periksi ja hän saa kaiken tahtomansa. Sanoisin, että liittyy enimmäkseen vain kasvatukseen.

Minua satuttaa enemmän kuin mikään, jos minua sanotaan itsekkääksi ja lastani tulevaksi narsistiksi ja itsekkääksi vain, koska hänellä ei ole sisaruksia, koska äiti ja isä eivät ole niitä hänelle saaneet vaikka ovat halunneet. Satuttaisi kyllä silloinkin, jos en haluaisi enemmän lapsia. Ihmiset voisivat opetella käyttäytymään. Aina ei tarvitse muiden valintoja arvostella ja omiaan pönkittää ainoina oikeina. Ennen kuin avaatte suutanne, miettikää aina, millainen tilanne ihmisellä saattaa olla. Ette voi tietää, millaiseen ampiaispesään sohaisette sanoillanne.

Ovulaatio ohi ja siitä seuraava huojennus

Nyt se on tosiaan testinkin mukaan ohi. Ovulaatioplussa tuli ensimmäisen kerran 3.12., sitten 4.12. se oli hyvin hyvin tumma (lh-huippu) ja silloin epäilen munasolun myös irronneen kipujen ja limojen takia. 4.12. illalla ovistesti oli jo negatiivinen. 5.12 eli eilen ovisviiva oli melkein positiivinen, mutta kuitenkin jo negatiivinen ja tänään hyvin negatiivinen (kuvassa). Ohi on siis.

Tässä vaiheessa kiertoa olen yleensä onnellisimmillani ja todella huojentunut. Kaikki on nyt tehty ja odotamme vain taas lopputulosta. Seksiä voi harrastaa juuri silloin kun mieli tekee, eikä sitä tarvitse enää tähdätä tai harrastaa, vaikka ei oikeasti jaksaisikaan. Tässä vaiheessa kiertoa on myös aina odottava olo ja myös toiveikais. Tiedän, että mahdollinen kiinnittyminen tapahtuisi vasta viikon päästä, joten ainakin viikon voin olla vain ajattelemattakaan mitään. Keskittyä aivan muihin asioihin. Miten ihanaa!

Hiljalleen dpo-päivien edetessä alan enemmän seurata tuntemuksiani, kuvittelemaan oireita, toivomaan liikaa, miettimään testaamista ja lopulta aina pettymään. Voi kumpa voisin nyt kokonaan unohtaa loppukierroksi mietinnät ja keskittyä vain olemaan. Tehdä testin vasta, jos kuukautiset ovat oikeasti myöhässä. Se olisi paljon stressivapaampaa.

Joka tapauksessa, tämä on lempivaiheeni kierrossa eli ovulaatiosta viikko eteenpäin. Piinapäivien alku. Vertaisin yrittäjän kuukautiskiertoa vaikkapa kokeeseen/tenttiin; ensin luet kamalasti sitä varten (teen ovistestejä, seuraan oireita), stressaat ja sitten suoriudut kokeesta/tentistä (yhdyntä) ja sen jälkeen seuraa helpottava olo, kun kaikki voitava on nyt tehty ja jäät vain odottamaan tulosta. Silloinkin aluksi on huojentunut olo, kun ei tarvitse enää lukea tai tenttiä ja voi vaan odottaa tulosta. Kuteinkin myös silloin, kun odotus venyy, lopputulos alkaa jännittää ja pelottaa enemmän ja enemmän ja lopulta siitä seuraa joko iloa tai pettymystä. Voi kumpa tästäkin seuraisi vielä sitä iloa!

Kamalat ovisoireet

Eilen tuli siis ilmeisesti ensimmäinen ovulaatioplussa, mutta tänään kun dippasin ovistestit pissaan niin siihen pamahti samantien vahva viiva. En ihmetellyt kyllä ollenkaan; aivan järkyttävät vatsa- ja selkäkivut, pissa haisi vahvalta ja oli tummaa sävyltää, todella runsaat ovislimat ja jopa kuumeinen olo aamulla. Tuli sen greippimehun kanssa sittenkin todella vahvat ovisoireet. Mieli tekisi mieli jopa välillä ottaa särkylääkeetä. Muistuttaa vähän kovimpia menkkakipuja ajoittain.

Kaikesta huolimatta kiinatesti (alempi) antoi ihan samaa viivaa kuin aina, vaikka normitesti antoi tosi vahvan plussan. Ei noilla saisi ikinä bongattua ovulaatiota. Teen niitä lähinnä viihteen vuoksi välillä.

Huomenna olisi ollut sperma-analyysiaika, mutta vaihdoimme sitä, koska emme näe järkeä nyt tuhlata tärkeintä päivää tässä kierrossa. Tänään ei olisi siis voinut muutoin yrittää, koska analyysiä varten täytyy olla tulematta 2-5 vuorokautta.

Tämän hetken fiiliksiä ja ovis+

Olen nyt juonut greippimehua tasaisesti lasillisen koko kierron jokaisena päivänä. Olin lukenut, kuinka oviskivut ovat olleet aivan omaa luokkaansa, ovislimat huomattavia ja kuinka se paksuntaa kohdun limakalvoa jne.

Tämä on ollut ensimmäinen kierto ikinä, kun minulta tuli  kahdella eri vessakerralla hieman valkovuodon mukana verta kesken kierron. Tämä tapahtui siis noin viikko ennen ovista. Noihin aikoihin sain myös pc:n raskaustestiin jonkun erikoisen viivanpaikan, mitä en ole ennen siinä nähnyt. Epäilenkin siis, että kyseessä olisi saattanut olla kemiallinen raskaus tai jotain vastaavaa.

Tein äsken ovulaatiotestin, koska on ollut hieman ovismaista limaa lähipäivinä ja se oli yllätyksekseni jo aikalailla ovisplussaksi laskettava. Olin siinä mielessä hieman yllättynyt, että juurikin tällä kertaa minulla ei ole ollut kuin vähän ovislimaa, ei juurikaan haluja ja ei oikein mitään tuntemuksia munasarjoissa. Yleensä tunnistan noista asioista oviksen todella hyvin. Minulla on siis käynyt nimenomaan päinvastoin nyt greippimehun kanssa, eli ovis on vaikeampi tunnistaa kun yleensä. Paikat ovat myös kuivemmat kuin normaalisti. Samat vaikutukset kuin e-pillereillä mielestäni. Tuskin juon tuota mehua enää jatkossa, jos siitä ei ole nyt apua.

Ainoa mikä nyt vähän häiritsee on se, että miehellä on keskiviikkona sperma-analyysiaika, eli nyt ei voida yrittää tänään eikä huomenna ja testin mukaan ovis tapahtuu nimenomaan huomenna. Toivottavasti riittää, että hommailimme eilen myöhään illalla, koska nyt tulee juuri oviksen aikaan tauko.

Flo:n mukaan oviksen olisi pitänyt olla vasta keskiviikkona (eli ovisplussan huomenna), joten ovis on ainakin sen mukaan päivän entistä aikaisemmin. Hyvä! Nyt on siis kp 20 eli ovis tapahtuu kp 21. Menkkojen tulisi alkaa siis noin kp 33 (mulla ne alkaa yleensä dpo 12). Nyt sitten katsellaan ja odotellaan. Raskaustestin voi tehdä aikaisintaan 14.12. (dpo 10, mutta silloin vain herkällä raskaustestillä!).

Eilinen lääkärikäynti

Se oli aivan turha. Meille oltiin sanottu, että on tärkeää, että molemmat menevät käynnille, koska mieheltä kysellään paljon kysymyksiä, minulle tehtäisiin sisätutkimus ja lääkäristä riippuen myös miehen kivekset tarkistettaisiin. Mies oli ottanut tunteja itselleen, jotta pääsimme yhdessä vastaanotolle.

Lääkäri otti meidät sisään, näpytteli koneellaan, vilkaisi tuomaani papa-kokeen raporttia keväältä ja sanoi, että tämä on tällä selvä; lähetteet jatkotutkimuksista tulee kuukauden sisällä postitse kotiin. Kaikkineen tuohon meni ehkä viisi minuuttia jos sitäkään ja minkäänlaisia tutkimuksia ei tehty enkä myöskään ymmärrä, miksi miehenkin piti olla mukana tuolla käynnillä.

Kyselin itse veriarvoistani, koska punasolut olivat hieman alhaiset. Hän ei vaikuttanut lainkaan huolestuneelta ja sanoi, että voisin mennä neljän viikon päästä vähän laajempiin verikokeisiin ja katsotaan sitten, onko tilannetta yhä syytä seurata, jos minulla onkin joku krooninen tulehdustila.

Muutoin odotamme nyt lähetteitä jatkotutkimuksia varten.

Kp 1 ja greippimehu

Heräilin yöllä ja samalla tunsin, että nyt taitaa alkaa menkat. Juoksin aamulla vessaan tarkistamaan tilannetta ja kyllä, nehän ne alkoivat. Onneksi olin jo tottunut ajatukseen negatiivisen testin takia eikä se tullut yllätyksenä. Yritin ajatella positiivisesti; ensiviikolla on kuitenkin lääkäriaikamme ja asiat etenevät. Minulla on myös pitkästä aikaa vapaa-ilta ystäväni kanssa ensiviikolla, joten ainakin pääsen nyt sinne hyvillä mielin. Samaan aikaan sisintäni syö ja haluaisin kaivaa kohtuni ulos kehostani, heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa. Miten ihmiset jaksavat yrittää vuosia? Jokainen kerta, kun saan negatiivisen testit ja kuukautiset alkavat olen niin maassa kuin voi ihminen olla. Masentaa, ahdistaa, päähän sattuu, kurkkua kuristaa, oksettaa. Tuntuu, että tämä on lopullista ja etten koskaan tule enää pitelemään omaa vauvaa sylissä. Suututtaa.

No mutta, tässä kierrossa aion kokeilla greippimehua. Olen lukenut kamalasti kokemuksia, joissa ihmiset ovat raskautuneet jopa yli vuoden lapsettomuuden jälkeen sen avulla. Ihmiset kertovat kokemuksistaan, että greippimehun ansiosta ovulaatio on voimistunut (tullut kunnon oviskivut ja limat), oviksen on voinut selkeästi tunnistaa ja mikä parasta; moni on sanonut raskautuneensa. Monet varmaan ajattelee, että ihan höpöhöpöä! Mitä voin menettääkään siinä, jos kokeilen tuota? Kerron sitten kierron aikana, huomaanko mitään muutosta.

Itselläni siis edelleen ei ole ovulaatiossa ongelmaa, mutta luultavasti kiinnittymisessä on. Greipin pitäisi kait myös paksuntaa limakalvoa ja tehdä siitä helpomman pinnan tarrautua. Toivon nyt todellakin, että se auttaisi vähän. Ainoa ongelma, etten tykkää lainkaan sen mausta ja täytyy vieläpä juoda ihan 100 prosenttista mehua. Sain joltain idean juoda sitä shottilasilla päivän mittaan, mutta jatkossa aion kyllä juoda suoraan lasista vaikka väkisin.

Alhaiset rauta-arvot(ko?)

Veritulokset yms. olivat nyt tulleet nettiin ja menin niitä heti katsomaan. Punasolut edelleen laskeneet entisestään vaikka ennenkin olleet matalat ja lisäksi valkosolut vähän koholla. Punasolujen alhaisuus voisi viitata anemiaan/raudan puutteeseen. Harmittaa siis, ettei ferritiineja katsottu. Mitä nyt netistä lueskelin, niin ilmeisesti raudanpuute voi myös aiheuttaa lapsettomuutta. Tässä muutamia poimintoja:

" Punasolujen väheneminen on yhdistetty naisten hedelmättömyyteen." lähde: https://www.terve.fi/artikkelit/5-hedelmallisyyteesi-vaikuttavaa-tekijaa

 "Raudanpuute alentaa selvästi hedelmällisyyttä. Kyseessä on yleinen vaiva, jota on usein vaikea huomata, sillä raudanpuute pahenee pikkuhiljaa."

"Raudanpuutteen oireet ovat usein epämääräisiä: voi olla väsymystä, masennusta, heikotusta, huimausta, päänsärkyä ja huonounisuutta."

"Tarkka syy siihen, miksi raudanpuute alentaa hedelmällisyyttä on vielä selvittämättä, mutta Tulenheimo-Silfvast epäilee sen liittyvän alkion kiinnittymiseen raskauden alkumetreillä."
lähteet: https://www.kaksplus.fi/raskaus/haaveissa-vauva/p53799/

Itselläni ollut juuri noita kyseisiä oireitakin. Odotan kuitenkin, jos lääkäri mittauttaisi minulla tuon ferriitin. Ilmeisesti rautalääkkeitä ei saa ilman testailuja ottaa, koska ylimääräinen rauta varastoituu maksaan jne. Lääkkeet nostavat sitä tosin hitaasti ja voi mennä 3-5 kuukauttakin, että se nousee lääkkeiden ansiosta. Olisi siis kiva tietää, onko minulla matala ferritiini.

Negatiivinen ja romahdus

Hain tänään vielä apteekista toisenlaisia herkkiä raskaustesteja ja testiruutu oli puhtaan valkoinen. Ei mitään viivaa tai viivanpaikkaa. Niin se vaan on, että metsään mentiin taas. Oksettaa, itkettää ja ahdistaa. Tekisi mieli repiä kynsillä kohtu irti. Vittu.

Apteq ja viivanpaikat

Kyllä taas tuli tiputtua ja korkealta. Mulla ollut nyt välillä vähän lievää etovaa oloa, päivittäin vihlontoja kohdussa (tänäänkin nauraessa), pissahätää, heikotusta, pääkipuja, kiukkua ja jatkuvaa nälkää. Olin ajatellut, etten tee testejä, mutta menin sitten kuitenkin koulun jälkeen apteekkiin hakemaan herkkää raskaustestiä (Apteq, 10 herkkyys).

Tein kotona heti testin (dpo 11) ja aluksi siihen ei näyttänyt tulevan mitään. Testiajan lopussa (ehkä neljän minuutin kohdilla) siihen tuli joku tosi haalea viiva. Sen näki lähinnä tihrustelemalla ja kääntelemällä testiä. Kyseinen viiva jäi testiin ja näkyy edelleen nyt illallakin siinä. Taskulampulla sen näkee todella hyvin ja kyllä sen juuri näkee vaikka ei kääntäisikään testiä. En kuitenkaan esimerkiksi näe, onko siinä väriä vai ei.

Ehdin innostua ja lähdin erikseen kauppaan hakemaan pc:n testejä (tosin 25 herkkyydeltään), johon ei kyllä tullut yhtään mitään. Niistä olen lukenut, että ne ovat todella hyviä ja herkkiä, joten meinasin oksentaa ahdistuksesta ja masennuksesta. Millainen pettymys taas kerran. Teen kuitenkin tuollaisen toisen pc-testin torstaina, kun ovulaatiosta on 14 päivää.

En vaan jaksa testejä, jotka antavat turhia viivoja tai ns. "viivanpaikkoja". Olisi vaan kokonaan blankoja mieluummin, jos ei syytä innostumiseen ole. Höh! Oli vaikea saada siitä edes kuvaa, mutta tuossa ylempänä nyt kuitenkin vähän muokattu kuva siitä testistä.

Onko sinulla kokemusta kyseisestä raskaustestistä?

Rokote ja labrat

Käytiin aamulla viemässä esikoinen 1,5v. neuvolaan ja sain samaan aikaan itse influenssarokotteen. Esikoinen sai influenssa- ja vesirokkorokotteet. Oli taas niin kamalaa katsoa, kun hän itki niin paljon pistosten takia.

Itse menin siitä vielä antamaan verinäytteitä kolme putkiloa sekä pissanäytteen. Tulokset menevät kuulemma suoraan meidän hoitoneuvolaamme, jossa myös lääkärikäynti myöhemmin on.

Jotenkin jännittää, löytyykö esim. kilpirauhaseni toiminnasta mitään poikkeavaa jne. Tässä koko ajan myös jännitän sitä, että mitä jos mitään syytä lapsettomuudelle ei löydy. Siinä tapauksessa ei vaan sitten voi mitään.

Nyt on menossa dpo 8. Taas alavatsan vihlontaa, munasarjan jomotusta, lievää pahaa oloa, nälkää ja muuta olen havainnut, mutta empä tuosta sitten taas tiedä. En ainakaan uskalla vielä uskoa yhtään mihinkään. Onneksi se lääkäri on jo kahden viikon päästä.

Ensimmäinen perhesuunnittelu-käynti ja jatko

Noniin, nyt on ensimmäinen perhesuunnittelukäynti takana ja homma saatu ns. "käyntiin". Olimme mieheni kanssa molemmat terveydenhoitajan vastaanotolla, joka kyseli tarkkaan erilaisia kysymyksiä meiltä molemmilta, kuten kuukautiskierrosta, paino ja pituus, milloin murrosikä alkanut, päihteenkäyttö, missä iässä harrastanut ensimmäistä kertaa seksiä jne. Monesti hän myös toisti, että olemme vielä niin nuoria ja ei ole kiirettä ja kun meillä on jo yksi lapsi. Hän kylläkin tarkensi tuolla nuoruudella sitä, että munasolujen/sperman pitäisi siis vielä olla ihan "tuoreita" ja ei sen puoleen kiire.

Seuraava askel on nyt se, että minä menen mahdollisimman pian (huomenna jo) antamaan labra- ja virtsanäytteet. Onneksi niihin on jo tottunut viime raskaudessa ja muutenkin tässä vuoden aikana. Niistä tutkitaan vissiin aika montaakin eri asiaa, mutta ainakin kilpirauhasen toimintaa selvitetään. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi ilmetä mm. väsymyksenä, hiusten lähtönä ja painon muutoksina. Itselläni ollut noista nyt kaikkea. Mikäli siinä olisi jotain häikkää, niin sitten se hoidettaisi ihan vain siihen tarkoitetulla lääkityksellä.

Noiden testejen valmistumisessa menee kolmisen päivää, joten parempi hoitaa ne heti alta. Seuraavaksi meille varattiinkin jo samalla yhteinen lääkärikäynti kahden viikon päähän (normaalisti jono on kuulemma kuukauden, mutta nyt poikkeuksellisesti enemmän aikoja), jossa mitä ilmeisimmin käydään noita tuloksia läpi ja lääkäri tekee minulle sisätutkimuksen, mieheltä lähinnä kyselee lisää kysymyksiä ja saattaa tutkia kivekset läpi. Muuten olisi otettu myös papa, mutta se minulta otettiin juuri keväällä. Siitä minun täytyy vain tulostaa käynnille mukaan kertomus.

Lääkäri sitten antaa mahdollisesti lähetteen miehelle sperma-analyysiin. Molemmilta myös katsotaan sukupuolitautitestit, vaikka olemmekin vakituisessa parisuhteessa. Ne kuulemma katsotaan silti aina.

Kun testit ja muut ovat läpi, niin katsotaan, millaista hoitoa mahdollisesti tarvitsisimme tai sitten joissain tapauksissa ei edes löydetä mitään selittävää tekijää. Joka tapauksessa saimme neuvoksi jatkossa harrastaa seksiä kierron aikana aina joka toinen päivä (maks. kolmen päivän välein). Mikäli harrastaa liian usein, niin spermassa ei ehdi olla niin hyviä siittiöitä ja jos ne taas muhivat kasseissa parikin viikkoa, niin niiden laatu ei myöskään ole enää niin hyvää. Käyttiköhän hoitaja jopa sanaa "laiskistuneita". Kuulemma monesti pariskunnat tekevät virheen, että ajoittavat yhdynnät väärin.

Nyt vielä tiivistetysti meidän jatko:

1. Terveydenhoitajan haastattelu ja ns. alkukatsaus perhesuunnitteluneuvolassa
2. Minun labra- ja virstakokeet
3. Yhteinen lääkärikäynti sis. sisätutkimuksen ja mahd. lähetteet
4, Sperma-analyysi ja kokeet miehelle
5. Suunnitelma mahdollisista hoidoista?

Huominen jännittää

Tänään on dpo 6 ja vaikka kuinka olen koittanut tässä kierrossa rentoutua ja olla ajattelematta yritystä, niin aina näinä "piinapäivinä" raskaustoiveet nostavat päätään. Koitan aina painaa ne pois mielestäni, mutta se tuntuu lähes mahdottomalta. En tosin varmastikaan ole taaskaan raskaana, minulla ei ole yhtään mitään oireitakaan.

Huomenna on siis viimein ensimmäinen perhesuunnittelu-käynti. Jännittää aika paljon. Ihanaa päästä puhumaan tästä asiasta jonkun kanssa ♥

Vaikeinta on "olla yrittämättä"

"Pilaat tuolla stressaamisella mahdollisuutesi tulla raskaaksi!" "Kokeilepa hetki olla yrittämättä, niin varmasti raskaudut!" "Tuo jatkuva yrittäminen on pilannu sen, ettet tule raskaaksi" "Teillähän kärsii seksihalutkin ja kaikki tuollaisella" "Se *Marjattakin* tuli vuosien lapsettomuushoitojen jälkeen samantien raskaaksi, kun luovutti ja lakkasi yrittämästä!" "Koita olla ajattelematta asiaa" "Nauti esikoisestasi ja hänen lapsuudestaan ja lopeta tuo" "Älä mieti sitä. Tee muita asioita ja koita unohtaa koko asia" "Ole onnellinen; ette ainakaan tarvitse ehkäisyä!"

Lauseita, jotka varmasti sanotaan hyvää tarkoittaen, mutta joita sanovat eivät välttämättä aivan tiedä, mitä lasta kauan yrittänyt käy päässään läpi. Miten monet kerrat olen yrittänyt olla stressaamatta, lopettaa miettimättä koko asiaa ja kiertoa, tekemättä testejä ja keskittymään muihin asioihin. Miten paljon haluaisinkaan sitä! Se ei vaan todellakaan ole niin helppoa. Stressaan jopa sitä, että stressaan ja että stressin takia en tule raskaaksi. Stressaan sitä, että en (muiden mukaan) ole ehtinyt nauttia esikoisen lapsuusajasta lainkaan (mikä ei kyllä ole totta).

Tiedän, ettei (sekundäärisen) lapsettomuuden kanssa taistelevalle välttäämättä ole juuri lohduttavia sanoja, joita sanoa. Ei vaan valitettavasti auta sanoa, että älä stressaa ja älä ajattele asiaa. Miten se sitten onnistuu? Saisinko siihenkin neuvoja? Miten saan koko kierroksi raskautumisajatukset ja yrityksen pois? Meillä seksiäkin on niin harvoin ja kierrot pitkiä ja sekavia, että ilman suunnittelua ja tähtäämistä minulla ei ole edes fyysisesti mahdollisuutta raskautua.

Joka tapauksessa, tämä on itselleni aivan mahdotonta. Olla ajattelematta asiaa.. Miten sitä voisi osata kokonaan jättää asian mielestään?

Perhesuunnittelu-aika oli peruttu ja jatkuvat vauvauutiset

Voihan turhuuksien turhuus. Ensin esikoisemme sairastui ja meillä oli jatkuva stressi ja huoli koko ajan. Sitten olimme saaneet mummot ja kaikki hoitamaan esikoista perhe-suunnittelun ajaksi, koska se oli niin aikaisin aamulla ja raahanneet takamuksemme sinne pimeänä pakkasaamuna, kun sain viestin 20 minuuttia ennen aikaa, että aikamme on peruttu ja varaa uusi aika... Ajattelin, että perun koko homman. Joka puolelta kohtaan vain pettymyksiä.

Varasin kuitenkin uuden ajan perhesuunnitteluun ensiviikolle. Uusi aika on siis tulevan viikon torstaina. Seuraavana päivänä on vieläpä esikoisemme neuvola-aika. Paljon tapahtumia tulevalla viikolla.

Melkein kaikki tuttavani, joilla on melko samanikäinen esikoinen kuin meillä, on nyt raskaana tai saanut jo toisen lapsen. Melkein joka kuukausi pamahtaa joku paksuksi. Tuntuu kuin ajelehtisin jotain virtaavaa jokea pitkin pienellä kiikkerällä lautalla ja välillä metsästä hypähtelisi mukaan ystäviä, jotka pomppaavat kuitenkin virrasta takaisin metsään nopeammin kuin ovat tulleetkaan ja itse vaan jatkan matkaani kohti tuntematonta, loppumattomalta tuntuvaa virtaa myöden. Siltä minusta nyt tuntuu. "Ai kiva, sain kaverin, joka yrittää myös tulla raskaaksi! Oho kappas, sehän on jo raskaana!"

Kaikista vaikeinta on koittaa olla onnellinen toisen puolesta, vaikka kuinka haluaisi. Silloin kun itse on yrittänyt todella kauan raskautua ja joku raskautuu hyvinkin pikaisesti ja hehkuttaa asiaa jatkuvasti, niin se tuntuu vaikealta. Tietenkin haluaisin olla hyvinkin onnellinen muiden puolesta, mutta nyt juuri minulla ei ole voimia siihen. Yritän muiden neuvosta unohtaa vauvayrityksen, mutta se tuntuu hankalalta, kun kaikki tuttavat ovat raskaana, hehkuttavat asiaa ja muusta ei puhutakaan. Myönnän olevani kateellinen, katkera ja mitä näitä nyt on. Ei muiden onni ole minulta pois tietenkään! Voi kumpa osaisin olla vain iloinen muiden puolesta.

Ajatuksia toisenlaisista teiniäidestä -jaksosta

Katsoin juuri tämän päiväisen toisenlaiset teiniäidit -jakson (niin kuin katson aina maanantaisin ja muutenkin kaikki vauvaohjelmat), jossa tämä kyseinen 20-vuotias äiti oli yrittänyt toista lastaan useamman vuoden siinä onnistumatta ja onnistunut lopulta lääkityksen avulla raskautumaan. Lääkärit eivät ottaneet häntä tosissaan, koska hän oli nuori ja hänellä oli jo yksi lapsi.

Tämä jakso kolahti kyllä minuun ja kyseisen henkilön fiilikset. Jouduin nieleskelemään kyyneleitä kun kuvittelin sitä tunnetta, kun 2,5 vuoden yrittämisen jälkeen raskaustestiin tulisi viimein plussa. Se olisi vielä 1,5 vuotta tähän minun tähän astiseen yritysaikaani päälle. Tällä hetkellä tuntuu, etten enää muutenkaan edes jaksaisi yrittää. Haluaisin pyyhkiä koko aiheen maton alle. En jaksa kuukausittain toistuvia pettymyksiä. Silti haluan sinne perheneuvojalle - johon on muuten tasan viikko enää - ja selvittää tätä asiaa.

Haluaisin välittää tsemppini kaikille, joita lapsettomuus jollain tavalla koskettaa. Ette ole yksin.

Tuossakin jaksossa kävi ilmi, että sekundääristä lapsettomuutta vähätellään ja se sitä ei haluta hyväksyä edes olemassa olevaksi. Samaa näkyi myös jaksoa koskevissa kommenteissa. Mitä te olette sanomaan, kuka tässä maailmassa saa surra ja mistä asiasta!? Olen edelleen sitä mieltä, ettei toisen suru ole toiselta pois ja jokainen saa surra juuri sitä, mikä itseä nyt sattuu surettamaan! En menisi lyömään suruani päin lapsettoman ihmisen naamaan, mutta se ei poista sitä tosi asiaa, että tämä sekundäärinen lapsettomuus vaikuttaa itselläni jokaiseen elämäni päivään. Kyllä minä jumakauta saan surra sitä, että mun kehoni ei toimi enää niin kuin sen kuuluisi! En tajua, miksi tällaista asiaa edes tarvitsee avata yhtään kenellekään.

Olen samaa mieltä kyseisen jakson äidin kanssa siitä, ettei koskaan pidä mennä sanomaan, että ole onnellinen siitä, mitä sulla jo on. Tuota mantraa saan itsekin kuulla viikottain.

Vuosi yritystä takana ja soitto perhesuunniteluun

Noniin, nyt meillä on tullut vuosi yritystä täyteen. Olen kyllästynyt tähän olotilaan. Bongaaan ovulaation, koitan rentoutua, syön vitamiineja, nostan jalat ylös seksin jälkeen ja teen mielestäni kaiken oikein ja koitan välttää stressaamista, mutta silti ei tärppää. Epätietoisuus riivaa. Miksi se munasolu ei hedelmöity!? Suurin stressini ja ahdistukseni johtuu epätietoisuudesta.

Tietäisi edes sen, että onko vai ei endoa tai pcos, toimiiko siittiöt normaalisti ja muuta. Sekin olisi jo jonkinlainen tieto, että mitään selittävää syytä ei löydetä ja kaikki toimii normaalisti. Voisin jatkaa tietäen sen kuitenkin.

Soitin tänään siis ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolaan ja varasin minulle ja miehelleni ajan terveydenhoitajalle. On tärkeää, että menemme sinne molemmat ja vastaamme hänen esittämiinsä kysymyksiin, jotka kirjataan ylös. Tämän jälkeen homma lähtee vihdoin etenemään ja tehdään mahdollisesti tutkimuksia ja meidät ohjataan lääkärille? Mutta alkukartoitus on jo 29.10. eli aivan pian. Olen innoissani. Mikä kamala painava taakka tipahti pois harteiltani. Minun ei tarvitse enää kantaa tätä tuskaa yksin (mies osaa ottaa paljon rennommin tämän asian) vaan pääsen puhumaan tästä asiasta ja saan asian sillä tavalla "eteenpäin". Haluaisin niin pystyä nauttimaan täysillä esikoisen pikkulapsiajasta ♥ Senkin takia haluan saada jotain vastauksia, jotta asia ei ole koko ajan mielessäni.

9-10/18 kierto

Kerätääs tähän vähän tämän kierron oireita ja fiiliksiä ovulaatioplussasta alkaen.

♥ = talletuksia

• Kp 20 / Dpo -2 : ♥
• Kp 21 / Dpo -1 : tänään bongattu ovulaatioplussa, runsasta kirkasta vv, kovia nippailua munasarjoissa, rintakipua ♥

• Kp 22 / dpo 0 : ovulaatiopäivä. Ovulaatiotestiin tuli tänään vielä eilistäkin vahvempi viiva. Taisin nyt onnistua bongaamaan lh-huipun "kärjen" eli ovulaatio on tapahtumassa näillä näppäimillä. Edelleen kirkasta vv, mutta eilistä vähemmän, välillä todella kipeitä vihlaisuja vasemmassa muniksessa ja alavatsalla muutenkin. Illalla/yöllä tasaisesti jatkuvaa supistusmaista/menkkamaista kipua alavatsassa ja -selässä. Luultavasti tällöin irtosi munasolu? Yritettiin juuri silloin, joten hieman toivoa. ♥

• Kp 23 / dpo 1 : Nyt ovulaatioviiva oli vähän ehkä haaleampi kuin eilen, mutta vielä aika tumma kuitenkin (plussa tai lähes plussa). Oksettaa, väsyttää, heikottaa ja tein sen takia negatiivisen raskaustestinkin, kun ihmetytti, ettei tuo ovisviiva lähde juurikaan haalenemaan. Alavatsaa on vähän tänäänkin nippaillut ja rintoihin särkenyt. Edelleen kirkasta vv, ehkä vähän vähemmän kuin eilen ja toissapäivänä.

• Kp 24 / dpo 2 : aamulla ja päivällä runsasta vetistä vv, mutta illalla enemmän kosteusvoidemaista ja vähentynyt, kovia vihlontoja pitkin päivää munasarjoissa ja kohdun seutuvilla, rinnat todella kipeät, arat ja turvonneet, paineen tunnetta mahassa kävellessä, illalla sohvalla vasemmalla alavatsassa hassua kutkuttavaa tunnetta (sama kuin puutunut jäsen kihelmöi), kiukkuisuutta, outo olo, ovistesti vähän haalistunut ja ei enää plussa
• 
  
• Kp 25 / dpo 3 : heräsin viime yönä kahteen kertaan kamalaan pissahätään, vaikka en juonut illalla normaalia enempää, myös päivällä oli jatkuva pissahätä, kohdun alueelta vihloi, rinnat kipeät ja turvonneet, järkyttävä himo kääretorttuun ja etenkin siihen valkoiseen esanssimössöön siellä sisällä :D, voidemaista runsasta vv
• 
  
• Kp 26 / dpo 4 : viime yönä sitten heräsinkin oksettavaan oloon, kun oksennusta kävi suussa useasti, pääkipuun ja kamaliin horkkakohtauksiin, kun oli kylmä vaikka vedin peiton kurkkuun saakka. päivällä on nippaillut ja jomotellut munasarjoihin, vv paksumpa "creamya", outo olo jatkuu
• 
  
• Kp 27 / dpo 5 : pääsärkyä, verenmaku suussa, röyhtäilyttää koko ajan, nälkä, jano, pissahätä, etoo välillä, ihan hentoja jomotuksia muutamasti muniksissa, vain vähän vv enää, punaviiniä mahd. kiinnitystä tukemaan, ei kauheesti mitään oireita
• 
  
• Kp 28-29 / dpo 6-7 : ei oikein mitään oireita, ehkä hajuherkkyyttä, ei enää juurikaan vv, ei vatsanipistyksiä tms :(
• 
  
• Kp 30 / dpo 8 : yöllä oli unettomuutta ja paljon outoja unia, heräsin pissahätään. aamulla etoi ja oli heikko olo. kaikki hajut iskevät nenään, olo on heikko, oksetus tulee ja menee, päivällä ei juuri muita oireita. illalla alkoi vv lisääntyä, todella todella väsynyt olo (vaikka nukuin pitkään), kasvoja kuumottaa, flunssa. oudointa oli, kun touhusin kaikenlaista, niin kurotellessani vatsani venyessä alkoi todella kova kipu keskellä alavatsaa. nostin maasta jotain niin kipu voimistui ja menin istumaan. tuli ihan vettäkin silmistä. aivan keskeltä alavatsaa kiristi ja pisti kovaa jonkun aikaa. siitä asti jomotellut välillä oudosti samalta alueelta. nytkin kun kirjoitan tätä niin jomottelee. verenmakua suussa ja rinnat ihan vähän arat. aivan järkyttävä pääkipu ollut tänään! ensimmäinen negatiivinen raskaustesti tehty (herkkä)
• 
  
• Kp 31 / dpo 9 : todella oireetonta, illalla vähän palelee ja verenmakua suussa; verta nenästä
• 
  
• Kp 32 / dpo 10 : väsymys vaivaa päivittäin, jatkuva jano ja nälkä, veren maku edelleen suussa ja verta nenässä, testi oli taas negatiivinen, joten en enää usko lainkaan mahdolliseen raskauteen. turhauttaa
• 
  
• Kp 34 / dpo 12 : kuukautiset alkoivat :(

Ahdistavinta on, kun ei tiedä lapsettomuuteen syytä

Otsikkoon liittyen; sekundääriseen lapsettomuuteen siis. Halusin vain tehdä otsikosta hieman lyhyemmän.

Minulle kaikkein raastavinta ja tuskallisinta on ollut tässä yrittämisessä se, etten tiedä mitään syytä siihen, miksen tule raskaaksi. Vuosi on mielestäni jo aika pitkä aika pohtia tuota asiaa ja haluankin selvittää asiaa. Tiedän, ettei aina tutkimustenkaan jälkeen voida löytää mitään syytä, mutta silti haluaisin edes selvittää, mistä se voisi johtua.

Usein lapsettomuuden syynä on se, ettei nainen ovuloi tai ovuloi todella harvoin. Itse olen lähes jokaisessa kierrossani bongannut itseltäni ovulaation.

Jotkut eivät vain voi saada lainkaan lapsia esim. rakenteellisista syistä, mutta itse olen yhden lapsen jo saanut ja silloin meillä ei ollut lainkaan ongelmia raskaaksi tulemisen kanssa vaan päinvastoin.

Miehen sperma voi olla niin "heikkolaatuista", ettei se riitä hedelmöittämään munasolua tai ainakaan ei kovin helposti. Meillä kuitenkin on lapsi, joka sai alkunsa ensimmäisellä yrityskierrolla.

Luteaalivaihe voi joskus olla liian lyhyt. Itselläni se on yleensä 12-14 päivää, eli aika normaali.

Päässä pyörii mm. seuraavia kysymyksiä:

- Voiko mieheni sperma olla huonontunut laadultaan?
- Ovatko mieheni huonontuneet elämäntavat voineet vaikuttaa sperman laatuun?
- Voiko olla, että sperma oli aikaisemminkin heikkolaatuista, mutta meillä kävi todellakin tuuri, että onnistuin tulemaan heti raskaaksi?
- Voiko ultrassa näkynyt pieni rihmasto oikeassa munasarjassa kieliäkin esim. pcosta, joka häiritsee raskautumista?
- Onko painonnousuni vaikuttanut siihen, etten enää raskaudu yhtä helposti, vaikka nousu ei ole ollut mitenkään suuri?
- Olenko voinut pilata raskautumismahdollisuuteni liialla stressaamisella ja yrittämisellä?
- Voiko munanjohtimeni olla tukossa?
- Voiko kohdun limakalvo olla hedelmöitystä varten liian ohut?
- Tapahtuukohan ovulaationi liian myöhään?
- Vaikuttaakohan epäsäännöllinen kiertoni liikaa raskaaksi tuloon? Voisiko terolut auttaa?
- Olemmeko edelleen yrittäneet muka liian vähän?
- Voiko olla, että kyse on vain tuuripelistä ja meillä on koko ajan sattunut se huono kortti pöytään?

Dpo 10 ja negatiivinen raskaustesti

Piti odottaa testin tekemistä siihen, että menkat olisivat myöhässä, mutta en osannut odottaa. Oli ihan tyhmää tehdä testi, koska minulla ei ole juuri mitään oireita palelua ja kasvojen kuumotuksen lisäksi ja muutenkin olin varma negasta. Voiko masentavaa näkyä enää olla? Sitten kun kuukautiseni alkavat, niin soitan ehkäisyneuvolaan ja pyydän, jospa pääsisimme jotain kautta testattavaksi. Tämä on hullua :(

Dpo 3 / punaviiniä ja outoja oireita

Viime yönä heräsin kahteen kertaan järkyttävään pissahätään ja oli pakko mennä pissalle, vaikka en yleensä ikinä herää sen takia enkä ollut juonut normaalia enempää nestettä illalla. Rinnat ovat olleet kamalan kipeät ja turvonneet, vv tulee edelleen melko paljon, mutta ei niin juoksevana kuin oviksen aikaan, alavatsaa nippailee ja lisäksi mies alkoi epäilemään, kun mulla tuli tänään niin kamala kääretorttuhimo, että piti pyytää sitä ostamaan kaupasta kääräriä kotiin. Himoitsen nimenomaan sitä valkoista esanssimössöä sieltä sisältä, haha. Esikoisen odotuksessa mulla tuli heti alussa kamala himo kermavaahtoon ja kermakakkuihin yms. Äsken vieläpä aivastaessa tuli kova vihlonta kohdun ja munasarjan alueille, joka jatkui hetken aikaan.

En halua asettaa liian suuria odotuksia, koska olen pettynyt niin monesti ja tippunut korkealta vauhdilla alas. Ensiviikon lopulla pääsee sitten testaamaan. Aloin vaan miettiä, jos se ovis olisi kuitenkin ollut jo silloin kp 16... Eilen illalla istuessani sohvalla vasenta munasarjaani kihelmöi jännästi tunnin ajan.

Olen lukenut paljon juttuja, kuinka punaviini voisi edistää kiinnittymisen tapahtumista, koska sen väitetään edistävän kohdun toimintaa. Mies haki tänään punkkupullon, niin pääsen nyt muutamana iltana ottamaan pienen lasin (n. 12 cl) punaviiniä kohdun verenkierron parantamiseksi ja auttamaan munasolua kiinnittymään sekä poistamaan itseltäni stressiä, jotta keho olisi rentoutuneempi ja vastaanottavaisempi. Nyt kun on pian vuoden yrittänyt, niin tekee mieli kokea kaikkia poppakonstejakin!

Aivan kamala ovulaatiokipu

Koko eilisen illan! Oli todella vaikea nukuttaa klo 21 aikoihin esikoista, kun alaselkää ja -vatsaa kramppasi kuin menkat olisi pahimmillaan tai ensimmäiset ns. lievät supistukset käynnissä. Nämä "supparit" eivät tosiaan lähteneet minnekään vaan pysyivät varmaan tunnin inhottavina. Vatsa oli myös todella turvonnut ja olo oli tukala.

Netistä luin, että munasolun irtoaminen voi tuntua juurikin tuolta. Olikin siis pakko houkutella mieskin vielä kerran yrittämään, että on varmasti tarpeeksi simppoja "ovella koputtelemassa" irtoamishetkellä. Muistaakseni irronnut munasolu elää kuitenkin 12-24 tuntia ja voi sen ajan hedelmöittyä. Nyt vaan piinaillaan - taas...

OVULAATIO BONGATTU!

Jes jes jes! Luulin jo, etten joko ovuloi lainkaan tässä kierrossa tai sitten etten vain onnistu bongaamaan sitä, mutta nyt vihdoin viikon testailujen jälkeen ovulaatioplussa pärähti tikkuun. Voi kun tuli ihan mahtava fiilis!

Nyt on tosiaan jo kp 21 ja tänään olisi niin sanotusti siis dpo -1. Ovulaatio tapahtuu laskennallisesti huomenna, eli dpo 22. Flo todellakin siis oli oikeassa.

Kuvat ovat aamulla (ei ensimmäisestä virtsasta, koska sitä ei suositella) testaamiani. Aluksi testiviiva värjääntyi jopa tummemmaksi kuin kontrolliviiva, mutta tasaantui aika samanlaiseksi viivaksi kontrolliviivan kanssa. Tein myöhemmin päivällä myös ovulaatiotestin, mutta se ei enää ollut plussa vaikka vahva olikin.

Piinapäivät alkakoon, vaikka tämä on jo moneen kertaan nähty; bongaan ovulaation näihin aikoihin, on vahvat ovisoireet, on yritystä ja kaikkea, mutta silti ne menkat alkaa 10-14 päivän päästä.. Plääh.

Flo-kännykkäsovellus

Haluaisin hieman kirjoittaa käyttämästäni Flo-kännykkäsovelluksesta, josta kuulin ystävältäni. Sen sai tosiaan ilmaiseksi ladattua play-kaupasta. Aluksi syötin sinne yleisiä tietojani. Sovellukseen saa halutessaan laitettua muun muassa aamulämpöjä, veden määrää (mitä juonut päivässä), liikunnan määrää, painon, päivän oireet, muistiinpanoja, ovulaatio- ja raskaustestin tuloksen, kuukautisten alun ja lopun jne.

Tässä vaikka plussia ja miinuksia kyseisestä sovelluksesta:

+ Lähes kokonaan suomenkielinen
+ Pystyy laittamaan muistutuksen esim. e-pillereistä tai teroluteista
+ Voidaan käyttää ehkäisyn apuna, raskaaksi halutessa tai raskaana
+ Saa kerättyä hyvin tietoa jokaiselta päivältä omasta kierrosta
+ Sovellus tulkitsee kiertoa monin eri tavoin ja ennustettavuus on aika hyvä
+ Sisältää hyviä ja hyödyllisiä artikkeleita
+ Näyttää myös päivät, jolloin voi tulla raskaaksi

- Jotkut asiat eivät ole käännetty suomeksi; esimerkiksi kyselyt

En keksi muita miinuksia, koska tuo on mielestäni todella hyvä sovellus, kun haluaa seurata omaa kiertoaan ja pysyä kärryillä kaikesta. Arvosanaksi antaisin 5/5

Ps. Esimerkiksi tänään (kuvassa tältä päivältä kuvankaappaus) Flo ilmoittaa, että ovulaationi olisi ylihuomenna. Sain tänään melkein ovulaatioplussan, joten voi olla, että ovulaatio nimenomaan on tuolloin. Aika hyvä, koska minulla on todella epäsäännöllinen kierto.

Kp 20 ja luulin jo ovulaation menneen

Mä todellakin luulin, että mulla oli jo mennyt ovulaatio, mutta tänään kp 20:nä, mulla alkoi taas kovat nipistelyt vasemmassa punasarjassa ja todella runasas vetinen vv. Teinpä siis ovulaatiotestin taas ja se oli tähän astisista tummin. Saattaa olla, että se ovulaatioplussa pärähtääkin vasta huomenna testiin... Flo-sovelluksen mukaan ovulaatio olisi lauantaina, eli jos ovisplussa tulee huomenna, niin Flo on ollut täysin oikeassa.

Ajatuksia ovulaatiotesteistä

Ovulaatiotestit - nuo jokaiselle kauan vauvaa kuumeilleelle tutut pirulaiset. Aina saa tulkita ja ihmetellä niitä viivoja. Monesti olen netistä lukenut ihmisten väitteitä, ettei niiden viivojen vahvuuksilla ei ole mitään merkitystä niin kauan, kun testiviiva ei ole joko yhtä vahva tai vahvempi kuin kontrolliviiva. Haluaisin kumota kyseisen väitteen omalla kokemuksellani.

Olen nyt siis vuoden noita tehnyt ja ne ovat minulle tuttuja myös esikoiseni ajalta. Mitäkö olen sitten huomannut tämän vuoden aikana? Alla olevat väitteet ovat ainoastaan omaa kiertoani koskevia ja omia havaintojani omista testauksistani.

• Testeissä on eroa. Jotkut testit ovat toisia herkempiä ja joillain on mahdoton saada ovulaatioaikaakaan täysin yhtä vahvaa viivaa kontrolliviivan kanssa. Citymarketista ostamani rfsu:n testit eivät ole näyttäneet niin hyvin ovulaatiota kuin kuvassa näkyvät pregchecit. Laitan tähän oikeastaan oman ränkkäykseni testaamistani ovistesteistä: 1. Suomesta tilatut herkät ovulaatiotestit; ehdottomasti parhaita! Näyttäneet aina hyvin vahvasti mahdollisen ovulaation, 2. Pregcheck; näyttävät joskus helpostikin ovulaation, mutta toisinaan se menee niin nopeasti ohitse, ettei testeillä ehdi sitä havaita ja joskus ei näytä vaikka olisikin ollut, 3. Rfsu; ovulaatioaikaan saattoi antaa melko tummaa viivaa ja sellaista, jossa reuna oli yhtä tumma kuin kontrolliviiva, mutta ei kuitenkaan täysin ovisplussaa ikinä, 4. Kiinatestit; niitä en suosittelisi kenellekään, sillä itse sain näillä aina vain samaa hailakkaa viivaa

• Testiviiva on aina tummentunut päivä päivältä kohti ovulaatiota ja sitten asteittain haalentunut ovulaation jälkeen

• Joskus testiin on voinut tulla vielä kierron lopussakin plussa tai lähes plussa, vaikka ovulaatio olisi mennyt jo. Ne jostain syystä tuppaavat itselläni ainakin tummenemaan kuukautisia kohden

• Testi voi näyttää monen monta päivää vahvaa viivaa, mutta ei silti tunnu tummenevan plussaksi saakka

• Välillä ovulaatioplussa voi viipyä montakin päivää testissä ja ainoastaan tummeta päivien saatossa ja sitten yhtäkkiä ovulaation päätyttyä haaleta. Tällä saattaa olla tekemistä sen kanssa, että munasolu ei meinaa irrota ja lh-huippu pysyy näin suurena

• Joskus sitten taas ovulaatioplussa on vain hetken testissä ja seuraavalla testauksella se on jo haaleampi. Olen välillä tehnyt ovisaikoina kolme kertaa päivässä testin tyylillä aamu, iltapäivä ja ilta, koska lh-huippu voi välillä mennä nopeastikin ohitse ja sen takia olisi hyvä testata enemmänkin kuin kerrran päivässä. Välillä on ollut kiertoja, kun aamulla testaamani ovulaatiotesti on ollut vahva plussa, mutta iltapäivällä tekemäni testi on ollut jo negatiivinen. Jos olisin tällöin tehnyt testin vasta iltapäivällä, olisi minulla jäänyt kierrolta ovisplussa bongaamatta

• Joskus ovulaatio todella tapahtuu vaikka sitä ei bongaisikaan testeillä. Itselläni ainakin oireet kertovat enemmän kuin testit. Olin kerran tehnyt ovulaatiotestejä säännöllisesti päivittäin ja etenkin silloin, kun tunsin todella kovia ovulaatiokipuja. En silti onnistunut bongaamaan testeillä ovulaatioplussaa vaan testit olivat lähinnä melko tummia tai melkein yhtä tummia kuin kontrolliviiva. Kävin kuitenkin silloin kipujen takia gynellä ja ultrassa ovulaatio todistettiin tapahtuneen juuri, eli en vain onnistunut löytämään sitä testeillä tai sitten testit eivät antaneet täydellistä plussaviivaa ovulaatiosta huolimatta.

Bonus: tämä ei liity suoranaisestsi ovulaatiotesteihin, mutta olen huomannut että joskus raskaustesti saattaa reagoida ovulaatioon antamalla hailakan haamuviivan tai antamalla testiviivan kohdalle puolikkaanviivan tai palasen viivasta.

Loppupäätelmänä sanoisin, että välillä tuntuu todella typerältä testata ovulaatiota, kun se tuntuu olevan yhtä tuuripeliä.

Pohdintaa sekundäärisestä lapsettomuudestani

Päätin kokeilla vapaan kirjoittamisen muotoa. Kirjoitan nyt siis tämän hetkisiä tuntemuksiani alas niin, etten korjaa tekstiäni tai muuta sitä. Annan vaan tekstin virrata sitä mukaan, kun ajatukset mieleeni tulevat. Tarkoituskseni on pohtia aihetta siitä; miltä sekundäärinen lapsettomuus tuntuu juuri tänään? Aion toistaa tätä myös myöhemmin uudestaan, jotta se jää itsellenikin aina ylös.

Ensinnäkin otsikko on hieman huonosti kirjoitettu, koska oikeastaan tarkoitan meidän lapsettomuuttamme, koska emmehän edes tiedä, kumman puolella "vika" on tai haluaisiko sitä edes sanoa kummankaan "viaksi". Tänään sekundäärinen lapsettomuus tuntuu erittäin pahalta ja saa oloni erittäin masentuneeksi. Jatkuvasti kaikkialla ilmenee uusia raskauksia, syntyy uusia sisaruksia pienille esikoisille tai kuopuksille, äidit ja miksei isätkin ylistävät lastensa sisaruuden hienoutta ja miten tärkeää on, että on saanut lapselleen sisaruksen. Tällä hetkellä minua vituttaa suunnattomasti. Olen taas tikutellut testejä ja etsinyt ovulaatiotani. Vatsaani on nipistellyt, munasarjoihin on vihlonut ja on ollut valkovuotoa ja vaikka mitä, joista olen ajatellut ovuloivani juuri nyt. Ei, ei tietenkään siihen pirun testiin voi tulla sitä plussaviivaa. Miksei!? Mikä hitto mun kehoa vaivaa??? Olin niin innoissani kun kiertopäivä 14 alkoi jo tulla ovulaatiota ennakoivia tuntemuksia. Aloin tehdä testejä ja ilahduin, kun ne näyttivät melko tummilta viivoineen. Päätin jopa olla ottamatta teroluteja siinä toivossa, että tässä kierrossa ovuloisin aikaisin! Turhaa. Kaikki oli taas turhaa. Ei se ovulaatio ole testejen mukaan edelleen tullut. Tänään testit ovat jo eilistä vaaleampia ja se on yleensä aina minulla itselläni tarkoittanut, että ovulaatio oli jo. Tässä tapauksessa nyt epäilen, että se ei vain tapahtunut koko tässä kierrossa. Se vain huijasi ja meinasi tapahtua, mutta sitten se hitsin munasolu ei halunnutkaan irrota ja sekös minua tänään vituttaa erityisesti. Miksei perkele minun kehoni voi toimia niin kuin sen kuuluisi? Mikä ihme siinä on? Miksi muiden kehot toimii niin kuin he haluavat ja toivovatkin niiden toimivan? Miksi jotkut voivat saada halutessaan vaikka kymmenen lasta pienin ikäeroin ja minä en sitä toista? En edes toivoisi enempää lapsia. En jaksa yrittää vuosikausia. kauan vielä jaksan yrittää, ennen kuin annan periksi? Äitini sanoi, että tuossahan on hyvää se,ettei sinun tarvitse käyttää ehkäisyä. Onhan se joo ehkä ja niin kuin hän sanoi, että kun ne hormonaaliset ehkäisyt esimerkiksi ovat niin kamalia mitä hänkin on itsellään huomannut. Minä ottaisin silti minkä vaan ehkäisyn vaikka heti käyttööni, jos saisin toisen lapsen. Olen vaan nyt juuri niin kyllästynyt. Koulu on ollut todella rankkaa, lapsi ei ole ollut terve kertaakaan tarhan aloituksen jälkeen ja koulun ja lapsiarjen yhdistäminen on ollut hieman hankalaa. Miksi sitten vielä suunnittelen tähän lisää lapsia?? No ensinnäkään en opiskele silloin kun olen äitiyslomalla ja sittenhän he ovat molemmat tarhassa, kun palaan opiskelemaan. Mistä huomaa , että olen väsynyt ja stressaantunut? Tätä asiaa vaan tulvii tähän tänään. Olen niin puhki. Niin kypsä noihin ovulaatiotesteihin, negatiivisiin testeihin, piinailuun, turhiin oireisiin, kehon huijauksiin ja muuhun. Olisipa tämä kaikki vaan ohi. En jaksa. Tänään en jaksa.

Kp 16 ja jätin terolutit ottamatta

Tänään on siis kiertopäivä 16 ja eilen olisi kuulunut ottaa ensimmäinen terolut-lääke tässä kierrossa. Tein eilenkin ovulaatiotestit, koska minulla on ollut vatsavihlontoja ja runsaampaa vv, jotka viittaisivat lähestyvään ovulaatioon. Testi oli vielä juuri ennen kuin yleensä ottaisin terolutin hyvin tumma, joten päätin olla ottamatta teroluteja tässä kierrossa. Oikeastaan päätin, etten ota niitä enää kun vasta sitten, jos kiertoni venyy todella pitkäksi taas. Minulla ei ole ollut aikaisemmin ongelmaa siis itse ovuloinnin suhteen vaan ainoastaan kiertojen pituuden kanssa.

Tänään viiva on vielä hieman eilistäkin tummempi ja tämä on aiempien kokemuksien perusteella (onhan tässä jo tullut vuosi testailtua) merkki siitä, että ovulaatioplussa tulisi huomenna tai jo jopa tänään illalla. Veikkaisin, että ovuloin tässä kierrossa kp 18. Se on jo reilusti aikaisemmin kuin viime kierrossa.

Tein taas testin vuoksi myös kiinasta tilantun testin, joka näkyy vasemmassa kuvassa markettitestin yläpuolella. Kiinatesti antoi edelleen samaa viivaa kuin kierron jokaisena päivänä. Voisi sanoa, että ne on aivan turhia. Sitten kun saan markettitestillä plussan, niin aion kokeilla, antaako tuollainen kiinatesti edelleen samaa haaleaa viivaa.

Enää en siis tiedä, estikö terolutit viime kierrossani ovulaation kokonaan tapahtumasta vai huijasivatko nuo kiinatestit siis vain minua ja ovulaatio oikeasti tapahtuikin. Tein viime kierrossa ainoastaan noita kiinatestejä ja ne eivät koskaan olleet tummempia kuin tuossa kuvassa tekemäni kiinatesti. Todella huonot kokemukset minulla siis niistä. Jatkossa maksan mieluusti hieman enemmän siitä, ettei tarvitse arvuutella ja tehdä turhaan testejä, jotka eivät edes pidä paikkaansa!

Minä todellakin toivon, että viime kierrossa otetut terolutit olisivat todellakin näin paljon lyhentäneet kiertoani. Kumpa se ovulaatioplussa pärähtäisi huomenna. Silloin kiertoni kestäisi noin 31 päivää, mikä on itselleni kyllä todella lyhyt/hyvä. Niin lyhyttä kiertoa minulla ei olekaan ollut aikoihin.

Edelleenkään en löydä teroluteista mitään faktatietoa netistä vaan tiedot jakaantuu todella paljon kahtia; osa sanoo, ettei terolutit vaikuta ovulaatioon tai estä sitä, mutta puolet sanoo, että terolutit paksuntavat kohdun limakalvoa (mikä tapahtuu yleensä ovulaation jälkeen) ja saavat kehon luulemaan, että ovulaatio oli jo ja näin, jos ovulaatio ei ole ehtinyt tulla ennen niiden aloitusta, niin se jää kokonaan tulematta. Jotkut sanovat myös, että mikäli raskaaksi haluaa ja niitä syö, niin ne tulisi aloittaa vasta muutama päivä ovulaation jälkeen. Ihmettelen vain, miksi niitä edes tarvitsisi sitten syödä? Itse en nyt jaksa miettiä enää, joten en syö niitä kun vasta siinä tapauksessa, jos kierto alkaa taas venymään lähemmäksi 40 pääivää.

Kp 14 ja ovulaatiotestejen vertailua (markettitesti vs. kiinatesti)

Vielä on ajoittain vatsanipistyksiä, mutta ne ja vv vähentynyt paljon eilisestä. Olisiko ovulaatio ollut jo, mutta nuo kiinatestit eivät vain olisi näyttäneet sitä? Tai sitten se on vasta tulossa ja munasolu on vain yrittänyt irrota, mutta ei ole irronnutkaan.

Kiinatesti näyttää paljon haaleampaa viivaa kuin kaupan - kuten osasin ennustaakin. Molemmat on siis testattu samasta virtsasta ja ylempi on suomesta marketista ostettu ja alempi on kiinasta tilattu halpatesti... Ei enää kiinatestejä minulle.

Onneksi tänään on perjantai, niin saa taas hengähtää kotona esikoisen kanssa. Huomenna alkaa taas terolutejen napsiminen.. Plaah.

Kp 13 ja mahakipuja

Tänään mennään siis kiertopäivää 13. Minulla on eilisestä saakka ollut vihlovia kipuja niin munasarjoissa kuin etenkin keskellä alavatsaa. Myös valkovuodon eritys on lisääntynyt merkittävästi.

En nyt mistään onnistunut googlaamalla löytämään, voiko ovulaatiokipu esiintyä sukkapuikkomaisena vihlontana keskellä alavatsaa. Aloin taas pelätä kohtutulehduksia ja muita mahdollisia vaivoja. Minun oli tänään hyvin vaikea keskittyä luennolla, kun vasempaan munasarjaan pisti niin lujaa.

Muistin yhtäkkiä, että keväällä minulla oli aivan samanlaisia kipuja ja nimenomaan keskellä alavatsaa. Silloin olin varma, että nyt minulla on kohtutulehdus tai joku muu ikävä vaiva, koska kiertokin oli venynyt jo yli 50:nen päivän mittaiseksi, joten varasin ajan ultraan/gynekologille. Ultrassa gynekologi vain totesi, että kaikki on aivan hyvin ja kivut olivat johtuneet ovulaatiosta, joka oli juuri vasta ollut.

Teinkin heti tänään taas yhden noista kiinasta tilaamistani ovulaatiotesteistä, mutta samanlainen viiva tuli taas mitä tulee muutenkin läpi kierron... Olen alkanut miettiä, voisivatko ne kuitenkin olla viallisia. Huomenna aion ostaa marketista taas tavallisia ovulaatiotestejä ja tehdä "tieteellisen kokeen", eli kastaa samassa virtsassa niin kiinatestin kuin tavallisen markettitestin ja katsoa, onko viivojen vahvuuksissa mitään eroa. Ilmoitan myös tänne asiasta kunhan ehdin.

Alkaa niin jo kyllästyttämään tämä jatkuvasti kehostaan stressaaminen! Huomenna on jo kp 14 ja silloin pitäisi oikeasti tapahtua ovulaatio, kun terolutejakin jo yksi kierto takana. Lauantaina alkaa taas 10 päivän terolut-kuuri ja olisin niin toivonut, että ovulaatio olisi ehtinyt tapahtua ennen kuuria. Höh.

2.(/3) terolut-kierto käynnistyi

Ensimmäinen terolut-kierto on nyt ohitse ja kuukautiset alkoivat kiertopäivä 34 viime lauantaina. Käytännössä kiertoni kesti siis 33 päivää teroluteilla. Olen melko varma, etten ovuloinut lainkaan tässä kierrossa. Nyt on menossa siis viides vuotopäivä eli kp 5. Vielä 10 päivää ennen ensimmäistä terolut-lääkettä.

Olen huonosti ehtinyt tännekään kirjoittelemaan, kun koulu alkoi ja lisäksi esikoille päiväkoti. Päivät on todella stressaavia ja kiireisiä ja epäilenpä jopa, että myös stressi vaikutti siihen, että kierto venyi nyt teroluteillakin noinkin pitkäksi.

Harmittaa, etteivät ainakaan vielä tuoneet itselleni merkittävää muutosta, sillä onhan kiertoni myös aiemmin nyt olleet noin 34-35 päiviäisiä. Kumpa ne vielä kuitenkin auttaisivat. Vauvakuume on tällä hetkellä melko kriittinen.

Teroluteista vähän sivuvaikutuksia

Otin tänään viiden jälkeen jo kahdeksannen terolut-tablettini. Olen nyt alkanut huomata sittenkin jotain sivuvaikutuksia kyseisistä lääkkeistä.

Ensimmäisenä alkoi tulla viheliäisiä näppylöitä kasvoille, rintakehälle jne. Pienempiä kuin normaalit finnit, mutta hyvin samanlaisia. Vähän jopa kipeitä. Inhottavaa.

Rinnat kipeytyivät paljon. Koko ajan sattuu ja koskee.

Vatsa alkoi turvota todella isoksi ilmapalloksi. Tuntuu että koko keho olisi turvonnut jostain nesteestä. Epämiellyttävä olo siis siistä syystä.

Ovulaatio estyi tulemasta. Tuntuu kuin keho olisi tukossa. Ovulaatiotestit alkoivat vain haaleta.

Tänään kahdeksantena pilleripäivänä vatsa, munasarjat ja kohdunseutu tulivat todella kipeiksi. Yölliset kivut muistuttivat supistuksia. Kohdun alueelle on sattunut samalla tavalla kuin raskaana aikoinaan. Vatsa on myös hyvin turvonnut. Tänään vessassa jopa tiputteli vähän verta samalla kun kohtuun sattui. Tämä on kyllä ollut nyt inhottavin oire. Minulla tosin vasta kp 22, eli en odota mitään vuotoja vielä tähän vaiheeseen.

KP 19 ja terot

Maanantaina aloitin tosiaan syömään teroluteja. Nyt olen syönyt 4/10 pilleriä tältä kierrolta, enkä ainakaan vielä ole huomannut minkäänlaisia sivuvaikutuksia tms itselläni.

Olen tosin nyt kauhuissani vaan miettinyt, että voikohan nuo kyseiset lääkkeet estää ovulaation tapahtumasta. Ennen mulla on kyllä tässä vaiheessa kiertoa jo jotain ovulaatiota edeltäviä oireita tullut, mutta nyt ei mitään. Olen tehnyt ovulaatiotestejäkin, mutta nekin tuntuvat vain haalenevan päivä päivältä - aivan päinvastoin kuin aiemmissa kierroissa.

Jotkut sanovat netissä, että terolutit eivät edistä ovulaatiota, mutta eivät estäkään ja niiden kanssa voi tulla raskaaksi. Toiset sanovat, että jos ovulaatio tapahtuu myöhemmin kuin kp 14 (terot aloitetaan kp 15), niin ovulaatiota ei tule ja näin ei myöskään voi tulla raskaaksi. En nyt oikein tiedä, mitä ajatella. Kaikkialla eri tietoa asiasta. Itse haluaisin lähinnä kierron tasaisemmaksi. Ehkä mulla on raskausmahdollisuuksia sitten näiden kolmen terolutkuurin jälkeen, kun en enää ota niitä.

Vieressäni on nytkin ovulaatiotesti, jonka äsken tikutin. Viiva on haaleampi kuin edellisinä päivinä. Ehkä ovulaatio olisi taas tullut kp 23 paikkeilla, mutta estyy nyt teroluteilla tulemasta. En enää tajua mitään. Noh, ei tässä niin kiire ole.

Ovulaatiotestejä Kiinasta

Lähes kaikki lapsettomuuden kanssa taistelevat tietävät ensinnäkin jatkuvan testaamisen aiheuttaman ärsytyksen, mutta lisäksi myös rahanmenon, joka niiden hankinnasta seuraa. Kymmenen ovulaatiotestiä maksaa lähemmäs kymmentä euroa ruokakaupoissa, jolloin yhdelle testille jää hintaa melkein euron verran.

Itse tilasin nyt netistä ison läjän ovulaatiotestejä Kiinasta. Koko kuvassa näkyvä läjä maksoi aika lailla saman kuin ne kymmenen testiä ruokakaupassa. Ainoa miinus tässä nyt oli se, että testejä sai odottaa melkein kuukauden, mutta jos testeillä ei ole kiire niin vau.

Kävin jo äsken tikuttamassa yhden testinä (nyt vasta kp 8) ja hyvin näyttää toimivan. 

Tasan viikko, että aloitan terolutit ! Apua.

Nyt on

Hain terolutit vihdoin eilen kiertopäivän ollessa kaksi. Lääkäri mainitsi silloin minulle, että niitä täytyy ottaa kp 15-24 (10 pilleriä per kierto), mutta paketissa lukee määrättynä ajalle kp 15-25. Myös ohjeissa lukee, että kierron tasaukseen päivinä 15-25. Tiedä nyt siitä. Tossa paketissa on 30 pilleriä, niin eihän ne riitä sitten kolmelle kierrolle.

Nyt sitten vaan odotellaan, että pääsisin testaamaan, miten nuo sopii omalle kropalleni; tuleeko mitään oireita jne.

Kävin myös katsomassa sitä reseptivapaata vitaaminia, mutta hinta oli jopa huikeat 36 euroa 60 pussille (joita otetaan kaksi päivässä, eli tuotetta riittäisi paketista yhteen kiertoon), joten jätin vielä toistaiseksi paketin apteekin hyllyyn. Katsotaan nyt ensin, tuovatko terolutit ja ruokavalio yksinään apua.

"Mutta onhan teillä jo yksi lapsi!"

"Lapsettomuus voi olla primaarista, jolloin raskaus ei ole koskaan alkanut. Sekundaarinen lapsettomuus tarkoittaa puolestaan sitä, että uutta raskautta ei kuulu aiemman raskauden tai synnytyksen jälkeen. 

Lapsettomuus määritellään siitä, ettei raskaus ole alkanut vaikka yhdyntöjä ilman ehkäisyä on ollut säännöllisesti vuoden ajan. Useimmilla pareilla raskaus alkaa vuoden sisällä ehkäisyn lopettamisesta. Kuitenkaan noin 15 % pareista raskaus ei ala vuoden kuluessa. Noin puolella heistä raskaus alkaa ilman hoitoja seuraavan vuoden kuluessa. Lapsettomuudesta kärsivien parien raskaaksi tulemista voi auttaa erilaisten hoitojen avulla." (lähde)

Kun lukee mitä tahansa keskustelupalstoja tai selaa facebookia, niin huomaa, etten ole ainoa, joka on kohdannut tätä. "Sekundaarista lapsettomuutta ei saa surra". Tämä surullinen käsitys monella tuntuu olevan.

"Et voi olla surullinen, sulla on kuitenkin yksi lapsi"
"Olisit onnellinen, että sulla on edes yksi lapsi"
"Mieti heitä, joilla ei ole yhtään lasta!"
"Lopeta se yrittäminen ja nauti lapsesta, jonka olet saanut!"

Osittain joukossa on pieni totuuden siemen; kyllä, olen onnellinen, että olen saanut esikoiseni. Kyllä, nautin ajasta hänen kanssaan äärettömän paljon. Kyllä, tiedän etteivät kaikki voi saada edes sitä ainutta lasta. Voisi jopa sanoa, että tämän yrittämisen ansiosta olen alkanut vain entisestään ajattelemaan, mikä maailman arvokkain aarre, kultakimpale, meillä kotona asukaan ja miten suuri lahja hän meille on ja miten hienoa se on ja miten kiitollinen hänestä olen! Lastenteko ei todellakaan ole yksiselitteinen asia. Lapsia ei hankita, niitä saadan. Se on todellakin käynyt itselleni nyt selväksi.

Tässä tullaan vaan siihen, että eikö ihminen saa olla surullinen, jos jollain toisella henkilöllä asia on vielä huonommin? Sanoisitko kätensä menettäneelle, että älä sure kättäsi, sillä joku on menettänyt myös jalkansa? Miksi surua pitää vertailla? Eikö jokaisella ihmisellä ole oikeus surea, iloita ja niin edelleen? Kuka määrittelee ne aiheet, joista on oikeus surra ja joista ei? Kuvitteleeko joku tosiaan, että en olisi "tyytyväinen" ainokaiseeni tai ettei hän "riittäisi" minulle?

Olen kasvanut perheessä, jossa minulla on kaikkiin erittäin läheiset välit. Minulla on pikkusisarus, joka on minua 2,5 vuotta nuorempi. Hän oli minulle aina rakkain ystävä, äärettömän tärkeä ja läheinen. Maailman paras ystävä koko lapsuuden, paras matkaseura perheretkillä ja parasta juttuseuraa. Ilman häntä lapsuuteni olisi ollut erilainen.

Olen aina haaveillut kahdesta lapsesta. Minulla on niin paljon rakkautta, jota jakaa. Tiedän, ettei se ole kiveen hakattua, että sisarukset tulisivat edes aina toimeen ja tietenkin ainokainenkin voi elää samalla tavalla täydellisen lapsuuden ja saada muualta ystäviä. En vaan voi sille mitään, että minua oikeasti surettaa se, kun elämäni haave murenee. Minä pystyisin antamaan rakkautta myös toiselle lapselle. Meillä on paikka avoinna yhdelle pienelle. En terveytemme lisäksi mitään muuta toivoisikaan niin paljon.

Pahinta tässä on se, että unelma kahdesta lapsesta murenee. Unelma siitä, kun näen lasteni leikkivän yhdessä ja teemme hauskoja retkiä, joissa on lapsilla on aina matkaseuraa mukanaan. Unelma rakkauden jakamisesta osiin. Minun unelma.

Teen jatkuvasti surutyötä sen eteen, jos meille ei koskaan siunautuisikaan toista lasta. Valmistaudun ajatukseen. Se vaatii hieman aikaa. Miten kasvattaa ainokaisemme niin, ettei hänestä tulisi itsekästä tai "liian hemmoteltua" ja miten kestää jatkuvat kyselyt ja tuttavien/yhteiskunnan asettamat paineet siitä, kuinka "kyllä lapsella kaveri täytyy olla" ja kuinka "itsekkäitä olemme, kun emme hanki hänelle leikkikaveria".

Suru on monimutkaista. Ymmärrän, mitä jotkut ajavat takaa, mutta samalla en ymmärrä, mitä toisen suru on heiltä tai keneltäkään muulta pois. Miksi minä en saisi surra sekundaarista lapsettomuuttani? Minun kehoni ei enää "toimi" niin kuin sen kuuluisi. Minullakin on oikeus turhautua negatiivisten raskaustestejen keskellä.

Tämä on vaikea aihe ja vielä vaikeampi tätä on avata sanoiksi. Suru ei vaan katoa sillä, että joku sanoo, ettei sinulla ole oikeutta surra.

Dpo 13 -> kp 1

Niinhän siinä taas "suprise suprise" kävi, että kuukautiset ne sieltä alkoivat. Loppua kohden aloin olla jo aika varmakin raskausmahdollisuudesta, kun oli kaikkia "oireita" (kuten rinnat kipeät ja turvonneet, haistoin paremmin kaiken, oksettavaa oloa etenkin aamuisin jne). Testejäkin sain taas kulumaan. Nyt olen tehnyt päätöksen, etten enää luota yhteenkään oireeseen vaan ainoastaan plussatestiin! Toinen asia on, etten saa tehdä enää turhaan testejä ennen kuukautisten myöhästymistä, koska ne ainoastaan hajottavat minut.

Tässä vähän faktoja menneestä kierrostani:

- kierto oli raskautumiseen tarpeeksi "lyhyt" (noin 36 päivää, kun aiemmin ollut ~ 40-70)
- ovulaatio todistetusti tapahtui ja ilmeni kehossani voimakkain oirein ja testissä selkänä plussana
- yhdyntöjä oli tarpeeksi paljon ja ympäri ovulaatiota
- ruokavalioni uusiutui, söin vitamiineja ja taisinpa jopa hoikistuakin hieman
- luteaalivaihe oli riittävän pitkä (n. 13 päivää aikaisemman 10-11 sijaan)
- kovat kuukautiskivut aikaisempien lähes kivuttomien kuukautisten jälkeen

Mietin vain miksi miksi ja miksi mitään ei tapahdu! Onko kehoni jatkuvasti niin pahassa stressitilassa, ettei hedelmöitys onnistu? Yksi lapsi ollaan jo saatu, joten jotenkin meidän kehojen täytyy toimia, mutta onko jotain muuttunut? Yleisin kaikkialla mainittu syy; ikä. Ei, olin viimeksi raskautuessani 23-vuotias ja nyt 25. En usko, että ikäni vielä vaikuttaa asiaan näin.

Toisaalta kiertoni oli jo aiempia lyhempi, luteaalivaihe pidempi ja ovulaatiotestin plussa vahvempi. Alkaakohan kehoni hiljalleen palautua synnytyksestä vai alkaakohan uusi ruokavalio tepsimään? Kuvittelenko vain?

Mietinnät sikseen. Aion huomenna hakea terolutit. Olen kuullut, että ne ovat joitain auttaneet epäsäännöllisten kiertojen sekä pcos:n kanssa.

Lisäksi sain vinkin hakea apteekista Donaferty-valmistetta. Apteekin sivuilla sanotaan tuotteesta näin:

"Ravintolisä raskautta suunnitteleville ja raskauden ensi viikoille. Donaferty sisältää myo-inositolia, D-chiro-inositolia ja foolihappoa (B9-vitamiini). Käytä valmistetta ravinnon lisänä edellä mainittujen ravintoaineiden kasvaneeseen tarpeeseen. Folaatti eli foolihappo tukee solujen aineenvaihduntaa ja punasolujen tuotantoa. Folaatti edistää raskauden aikaista kudosten kasvua. Äidin alhainen folaattiarvo (veren folaattipitoisuus) lisää sikiön hermostoputken kehityshäiriöiden (selkärankahalkio) riskiä. Ravintolisä."

Olen kuullut kyseisestä valmisteesta niin paljon hyvää, että pakkohan sitä on testata.

Dpo 5

Ei edelleen mitään kummallista. Tänään on ollut pahoinvointia heti aamusta alkaen, mutta se voi johtua vain tästä helteestä. Edelleen paksuhkoa vv ja munasarjoihin juilii vähän väliä.

Dpo 3

Tänäänkään ei mitään kummallista. Mahaa on särkenyt välillää yllättävän paljon (keskelle sekä munasarjoihin) ja myös ollut paksua vv. Mulla kyllä muutenkin aina ennen kuukautisia on vaikka mitä. Jatketaan piinailua.

Odotan jo menkkoja, että pääsisin ostamaan ne terolutit.

Dpo 2 ja lääkärikäynti

Vasenta munasarjaa vihloo. Taas alan kuvittelemaan oireita. Tyhmä minä, ei munasolu voisi olla vielä edes kiinnittynyt! Jospa se munasarja vaan vihottelee ovulaation jälkeen.

Tänään minulla oli taas lääkäriaika. Olin tässä välissä käynyt verikokeissa ja hankkinut aiemmalta käynniltä mukaani epikriisin. Lääkäri tutki lausunnon ja katsoi verikokeen tulokset. Hän totesi vain, että kaikki oli suhteellisen hyvin. Vihdoin ja viimein, sain reseptin Terolut-lääkeeseen!

"Mitä Terolut on 
Terolut sisältää lääkeainetta nimeltään dydrogesteroni. Dydrogesteroni on keinotekoinen hormoni. Se muistuttaa läheisesti luonnollista progesteronia.  Lääkkeitä kuten Terolut kutsutaan progestogeeneiksi.

Mihin Terolut-tabletteja käytetään 
Terolut-tabletteja voidaan käyttää joko yksin tai yhdessä estrogeenin kanssa. Se otatko myös estrogeenia, riippuu siitä, mihin tarkoitukseen lääke on sinulle määrätty." (lähde)

Minulle ne määrättiin otettavaksi kiertopäivien 15-25 aikana eli kymmenenä eri päivänä aina yksi tabletti tasoittamaan epäsäännöllistä kuukautiskiertoani. Lääkäri sanoi, että voisin aloittaa lääkkeet nyt samantien (nyt kp 25), mutta sanoin, että minulla oli juuri ovulaatio. Hän kysyi, olinko silloin yhdynnässä ja koska olin, niin hän suositteli vielä odottamaan mahdollisia kuukautisia (/positiivista raskaustestiä) ja aloittamaan vasta seuraavassa kierrossa lääkkeet.

Minulla on aiemmin aika huonoja kokemuksia mm. e-pillereistä, joten myös näiden lääkkeiden vaikutus kehooni pelottaa aika paljon. En mitään muuta toivoisikaan niin paljon kuin että niitä ei tarvitsisikaan aloittaa.

Mikäli terolutitkaan eivät tuo helpotusta yhdistettynää oikenlaiseen ruokavalioon, on seuraava askel ottaa yhteys lapsettomuuspuolelle. Sieltä sitten tehtäisiin tutkimukset niin minulle kuin miehellenikin.

Miten tunnistan ovulaation kehossani?

Ennen esikoistani en koskaan tunnistanut ovulaatiota. Raskauden jälkeen olen alkanut tunnistaa sen. Nyt etenkin, kun yritystä kestänyt pian vuoden ja testejä on tullut tehtyä, osaan huomata, milloin alan tekemään ovulaatiotestejä.

Mistä sen sitten itse tunnistan?

1. Muutama päivä ennen ovulaatiota alavatsaani ja etenkin munasarjojani ja kohdunaluetta alkaa vihlomaan. Usein kovimmat kipuilut ja jomotukset ajoittuvat iltaan/yöhön ja saatan heräilläkin kipuun. Välillä kipu voi olla kovakin. (= munarakkula kasvaa/valmistautuu irtoamiseen?) Tässä vaiheessa ovisviivat ovat usein jo suhteellisen tummia, mutta ei plussia.
2. Juuri päivä pari ennen ovisplussaa alkaa melko runsas läpinäkyvä vuoto. Tämä kyseinen vuoto on luonnon järjestämä ja helpottaa yhdyntää sekä siittiöiden etenemistä.
3. Kipuilua ja vihlontaa kestää sinne saakka, kunnes munarakkula on irronnut. Joskus myös munasarja jää vihloittelemaan pariksi päiväksi ovulaation jälkeen.
4. Itselläni tulee usein myös plussanaikoihin raskausmaisia oireita, kuten pahaa oloa, maitoa rinnoista, rinnat kipeytyvät jne.
5. Pian oireiden alettua olenkin saanut plussan ovulaatiotestiin ja näin ovulaatio tapahtuu sen jälkeen. Oireet myös vähenevät ja kosteus vähenee.

Itse en ole huomannut juurikaan kasvavaa halukkuutta ovulaation aikaan, vaikka monet siitä puhuvatkin.

Kp 22 ja ovisplussa?

Viimeksi juuri valitin toissapäivänä hailuista ovisviivoista. Eilen viiva alkoi jo vahvistumaan, mutta ei ollut vielä yhtä tumma kuin kontrolliviiva.

Tein nyt vähän aikaa sitten ovulaatiotestin, eli kiertopäivä 22. Testiviiva tuli heti kastuttua noin tummana kuin se testissä on. En muista ennen saaneeni tällaista tämän vuoden aikana. Voisiko tämä uusi terveellinen ruokavalio auttaa näin pian? Yleensä kp 20-30 mulla on vaan junnannut ovis tulematta ja testeihin tullut hailuraviivoja, mutta nyt! Mahtava fiilis! Tämän perusteella menkkojen pitäisi alkaa noin kp 35. Edellinen kiertoni kesti noin 43 päivää ja se oli lyhyin kierto yli puoleen vuoteen (yleensä kestäneet 50-70 päivää).

Minä siis kuitenkin ovuloin ainakin joissain kierroissa. Missähän se vika voisi olla, ettei lasta tule? Kuitenkin meillä jo yksi lapsi, joka sai alkunsa ensimmäisellä yrittämällä...

Ovulaatiotesteistä

Olen niin turhautunut näiden tekemiseen. Vaikka kuinka olisi "ovulaatio-oireita", niin nämä testit näyttävät useimmiten mulle korkeitaan tällaista. En tiedä, liekö siihen syynä juuri pcos-tyyppiset munasarjat.

Nyt menossa siis kp 20. Ensi viikolla on onneksi lääkäriaika taas. Olisi se niin kiva saada vaikka niillä teroluteilla nämä kierrot lyhyemmiksi.

PCOS

"Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) on tavallisin naisten hormonihäiriö. Sitä esiintyy 5–15 %:lla naisista. Häiriön perussyytä ei toistaiseksi tunneta, mutta sekä perimällä että ympäristötekijöillä arvellaan olevan yhteyttä asiaan.

Monirakkulaoireyhtymän tunnusmerkkejä ovat liiallinen karvojen kasvu ja epäsäännölliset kuukautiset. Yli puolet potilaista on ylipainoisia, ja heillä on taipumus erityisesti ns. keskivartalolihavuuteen. Oireet voivat myös vaihdella naisen hedelmällisen iän aikana: kuukautiskierrot ovat nuorena kovin epäsäännölliset, mutta toisaalta 40 vuoden iässä monella kierto säännöllistyy.

Gynekologisessa kaikututkimuksessa voidaan nähdä monirakkulainen munasarjarakenne (PCO, polykystiset munasarjat) ns. sattumalöydöksenä, naisella jolla ei ole mitään gynekologisia oireita. Tällainen tilanne voi olla jopa 20 %:lla naisista.

Diagnoosi voidaan asettaa, jos vähintään kaksi seuraavista kriteereistä täyttyy:

• Epäsäännölliset kuukautiskierrot merkkinä munarakkulakehityksen häiriöstä tai jopa puuttuvasta ovulaatiosta
• Miestyyppisen karvoituksen lisääntyminen tai laboratoriotutkimuksissa todettu biokemiallinen hyperandrogenismi eli mieshormonin liikavaikutus (laboratoriokokeissa veren testosteroni > 2.7 nmol/l tai > 2.3 nmol/l riippuen menetelmästä ja laboratoriosta)
• Kaikututkimuksessa todettu monirakkulainen munasarjarakenne"

lähde: terveyskirjasto

Itselläni ei ole todettu pcos:ää, mutta ultratutkimuksessa huomattiin, että munasarjat ovat vähän pcos-tyyppiset. Munarakkulat olivat ainakin suurentuneet. En myöskään keksi, minkä muun takia en ole vielä vuodenkaan jälkeen tullut raskaaksi.

Osittain raskautumisen vaikeuteen liittyy lisänä ylipainoisuus ja stressaaminen, joita minulla nyt molempia on. Olen stressannut paljon vauvavuotena ja kerryttänyt myös liikakiloja. Niistä on nyt päästävä eroon.

Kaiken kaikkiaan erittäin ikävä ja turhauttava vaiva. Apua voisi kyllä olla painonpudotuksen lisäksi myös e-pillereillä tai terolut-lääkekuurilla. Toivonkin saavani terolutit mahdollisimman pian.

Pian vuosi yritystä + elämäntapamuutos

Mulla on jäänyt kokonaan kirjoittaminen pitkäksi aikaa. Ei ole ollut motivaatiota, kun on harmittanut kaikki niin paljon ja etenkin tämä yrittäminen. Edelleen epäilen, että itselläni olisi jotain pcos:n tyyppistä, kun munarakkulatkin olivat silloin ultrassa "pco-tyyppiset" ja ensikuussa tulee jo vuosi yritystä.

Olen lihonnut aika paljon synnytyksen jälkeen. Ylipaino kulkee jonkun verran käsikädessä pcos:n kanssa, joten olen päättänyt tehdä asialle jotain. Nyt on aika vähentää hiilihydraatin, lihan ja sokerin määrää. Tehdä täydellinen elämäntapamuutos.

Minulla oli lääkäriaika viime viikolla, jolloin olin ajatellut saavani terolut-lääkkeet tasaamaan järkyttävän epämääräisiä kiertojani. Tällä hetkellä kiertoni siis vain venyvät ja raskautuminen on mahdotonta. Yrittäminenkin alkaa jo tympimään sekalaisten kiertojen vuoksi. Aluksi kierrot olivat noin 32-34 päiviäisiä, sitten noin 50 päiväisiä ja nyt ne lähentelevät jo 70:ntä päivää. Turhauttavaa.

Kävin myös lääkärin pyynnöstä labrakokeissa, joissa mm. kilpirauhaseni toimintaa tutkittiin. Muutamat arvot heittelivät vääriin suuntiin, joten huolestuin kehoni tilasta entisestään.

Olenkin haaveillut, että ruokavalionmuutos, painonpudotus ja terolutit yhdessä auttaisivat minua raskautumaan. Nyt vaan kaikki keinot käyttöön! Olisi se muutenkin kivaa päästä ylimääräisistä kiloista eroon.

En ole koskaan tykännyt kamalasti vihanneksista, mutta nyt olen päättänyt yrittää! Mieheni on onnekseni lähtenyt tähän hyvin mukaan ja jopa ostanut omatoimisesti erilaisia vegetuotteita ja kokkaillut meille.

Suunnitelmana on mm. vaihtaa liharuokia vegeruokiin, vähentää hiilihydraatin määrää, vaihtaa pastat yms täysjyvään, aamupalaleivän tilalta puuroa, iltapalaksi jugua/smoothieta/marjoja jne. Pääsääntöisesti tavoitteena on siis jättää kokonaan herkut nyt alkuun, vaihtaa limu vishyyn/veteen, pyrkiä juomaan vettä vähintään 2 litraa päivässä, syödä vain muutama kertaa viikossa lihaa ja muuten vegeruokia (ennen söimme 2 x päivässä liharuokaa), roskaruoat pois ja niin edelleen. Maitotuotteita ja kahvia en aio jättää pois, koska esimerkiksi kahvi laittaa aineenvaihduntani aina liikkeelle.

Tarkoitus olisi myös lenkkeillä ja pikkuhiljaa aloittaa myös kotitreenailuja. Nyt on vaan pakko saada painoa terveellisesti pudotettua, mutta mieluiten pysyvästi. Tällä hetkellä en voi kehossani hyvin..

Vertailun vuoksi tähän lähtötilanne, eli 20.7.2018; 168/85. Tavoitepaino 75 -> 65 -> 60.

Pyrin nyt taas päivittelemään blogia, jotta saan itselleni motia tähän hommaan. Nyt mulla on suunnitelmia ja tavoitteita!

Kp 52 / dpo 5

Näin viime yönä unta, jossa kuukautiseni alkoivat ja olin taas aivan murskana. Onneksi eivät kuitenkaan olleet oikeasti alkaneet.

Tänään on ollut kovia tuikkimisia vasemmassa munasarjassa sekä kerran oli ikävä tuikkaisu kohdun seutuvilla. Rintoja vähän aristaa, heikottaa, jatkuva nälkä sekä oksettaa välillä paljonkin. Luultavasti nämä muut kuin tuikkailut kuitenkin osittain kuviteltuja ja kuuluvat muuten vaan kierron tähän vaiheeseen. Olen jo niin monta kertaa veikannut samanlaisia oireita raskaudeksi, etten mene nää halpaan.

Sen kerran, kun aloin odottamaan esikoistani, ainoat oireeni ennen plussaa olivat nipistelyt etenkin vasemmassa munasarjassa ja juuri ennen plussaa rintasäryt ja unet raskaudesta (plus tietenkin vahva tunne siitä, että olen raskaana). Mitään pahoinvointia tai muutakaan ei ilmennyt koko raskausaikana juurikaan enkä oksentanut kertaakaan. Kahvikin maistui entiseen tapaan loppuun saakka (eli 1-2 kuppia päivässä).

Listaan tähän silloin raskautumiskiertoni oireet:

• kp 18 : ovis? kovia nippailuja vasemmalla munasarjassa, vatsa sekaisin, ovislimoja, rinnat aristaa/turvonneet
• kp 19 : vasemmalle munasarjoihin jomottaa välillä tasaisesti, menkkamaisia kipuja keskellä alavatsaa välillä, limoja, rinnat tuntuvat todella painavilta ja raskailta (etenkin kävellessä), nukkumaan mennessä sattui häntäluun kohdalle
• kp 20 : vasemman puolen munasarja jomottelee edelleen, nenä vuotaa, rintoja edelleen turvottaa, hajut iskevät nenään normaalia enemmän, nukkumaan mennessä jomottaa taas häntäluuhun, ovistestissä hailakka viiva
• kp 21 : useita ja outoja unia yöllä, aamulla todella raskas olo bussipysäkille kävellessä (joka paikkaan särkee), rintasärky kadonnut kokonaan, alaselkään särkee, aivastuttaa koko ajan, melko neutraaliolo muuten
• kp 22 : ei mitään ihmeellistä
• kp 23 : munasarjan jomotusta vasemmalta puolelta
• kp 24 : jatkuvaa jomotusta vasemmalla munasarjoissa: polttelee, paineen tunnetta, nipistää harvakseltaan, menkkamaista jomotusta. röyhtäilyttää (niin kuin melkein joka päivä) koko ajan ja välillä tuntuu kuin nousisi puklua samalla suuhun, ei voi nukkua vasemmalla kyljellä kun vihloo vasemmalle munasarjaan
• kp 25 : ei aamupahoinvointia, jomotusta vasemmalla alavatsalla, röyhäilyttää, ajoittain todella kuumeinen olo, ihan vähän öklöttää töissä, vaikea keskittyä töihin/pysyä hereillä, päässä heittää paljon, poskia kuumottaa, eniten juuri tunne alavatsan alueella, r. testi nega
• kp 26 : aamulla ei yhtään mitään! epäilys, etten olisikaan raskaana. töissä ruokailun jälkeen kyyristyessä nippaa kovaa vasemmalta alavatsalta. nippailee klo 12 jatkuvasti ja aika kovaa vasemmasta munasarjasta. ei koskaan ennen ole ollut tällaista. mitä tämä on? tulehdus? keltarauhanen? ajoittaista polttelua/aaltoja koko alavatsalla, menkkamaista
• kp 27 : viimeisetkin oireet hävinneet. ei edes vatsanippailuja. varmaan menkat alkaa pian 
• kp 28 : ei edelleen mitään. ehkä vähän kuumeinen olo ja posket tulessa? röyhtäilyttää aamuisin/iltaisin. illalla kyljellään ollessani sattui todella kovaa keskelle ihan alavatsaan. 
• kp 29 : oireetonta on. varmaan pian alkaa menkat. ei enää nippailuja. r.testi päivällä nega.
• kp 30 : outoja unia. nännit aristaa, menkkaoireita. aamuvirtsasta herkkään r.testiin haamu http://aijaa.com/VDqlrh
• kp 31: edellisyönä heräsin kovaan rintakipuun ja tunteeseen, että olen raskaana. unessa tein positiivisen testin. aamulla nännikipu jatkui ja tuntemukset alavatsalla. suihkussa meinasin kaatua, koska sattui niin paljon alavatsaan kauttaaltaan. tein testin illalla tunnin pidätyksellä ja tuli plussat ♥ kai se pitää uskoa. oireet alkoivat vasta ekasta plussasta mutta ei oikein muita oireita kuin rintakipu. testi: http://aijaa.com/kz858B