Eilinen lääkärikäynti

Se oli aivan turha. Meille oltiin sanottu, että on tärkeää, että molemmat menevät käynnille, koska mieheltä kysellään paljon kysymyksiä, minulle tehtäisiin sisätutkimus ja lääkäristä riippuen myös miehen kivekset tarkistettaisiin. Mies oli ottanut tunteja itselleen, jotta pääsimme yhdessä vastaanotolle.

Lääkäri otti meidät sisään, näpytteli koneellaan, vilkaisi tuomaani papa-kokeen raporttia keväältä ja sanoi, että tämä on tällä selvä; lähetteet jatkotutkimuksista tulee kuukauden sisällä postitse kotiin. Kaikkineen tuohon meni ehkä viisi minuuttia jos sitäkään ja minkäänlaisia tutkimuksia ei tehty enkä myöskään ymmärrä, miksi miehenkin piti olla mukana tuolla käynnillä.

Kyselin itse veriarvoistani, koska punasolut olivat hieman alhaiset. Hän ei vaikuttanut lainkaan huolestuneelta ja sanoi, että voisin mennä neljän viikon päästä vähän laajempiin verikokeisiin ja katsotaan sitten, onko tilannetta yhä syytä seurata, jos minulla onkin joku krooninen tulehdustila.

Muutoin odotamme nyt lähetteitä jatkotutkimuksia varten.

Kp 1 ja greippimehu

Heräilin yöllä ja samalla tunsin, että nyt taitaa alkaa menkat. Juoksin aamulla vessaan tarkistamaan tilannetta ja kyllä, nehän ne alkoivat. Onneksi olin jo tottunut ajatukseen negatiivisen testin takia eikä se tullut yllätyksenä. Yritin ajatella positiivisesti; ensiviikolla on kuitenkin lääkäriaikamme ja asiat etenevät. Minulla on myös pitkästä aikaa vapaa-ilta ystäväni kanssa ensiviikolla, joten ainakin pääsen nyt sinne hyvillä mielin. Samaan aikaan sisintäni syö ja haluaisin kaivaa kohtuni ulos kehostani, heittää hanskat tiskiin ja luovuttaa. Miten ihmiset jaksavat yrittää vuosia? Jokainen kerta, kun saan negatiivisen testit ja kuukautiset alkavat olen niin maassa kuin voi ihminen olla. Masentaa, ahdistaa, päähän sattuu, kurkkua kuristaa, oksettaa. Tuntuu, että tämä on lopullista ja etten koskaan tule enää pitelemään omaa vauvaa sylissä. Suututtaa.

No mutta, tässä kierrossa aion kokeilla greippimehua. Olen lukenut kamalasti kokemuksia, joissa ihmiset ovat raskautuneet jopa yli vuoden lapsettomuuden jälkeen sen avulla. Ihmiset kertovat kokemuksistaan, että greippimehun ansiosta ovulaatio on voimistunut (tullut kunnon oviskivut ja limat), oviksen on voinut selkeästi tunnistaa ja mikä parasta; moni on sanonut raskautuneensa. Monet varmaan ajattelee, että ihan höpöhöpöä! Mitä voin menettääkään siinä, jos kokeilen tuota? Kerron sitten kierron aikana, huomaanko mitään muutosta.

Itselläni siis edelleen ei ole ovulaatiossa ongelmaa, mutta luultavasti kiinnittymisessä on. Greipin pitäisi kait myös paksuntaa limakalvoa ja tehdä siitä helpomman pinnan tarrautua. Toivon nyt todellakin, että se auttaisi vähän. Ainoa ongelma, etten tykkää lainkaan sen mausta ja täytyy vieläpä juoda ihan 100 prosenttista mehua. Sain joltain idean juoda sitä shottilasilla päivän mittaan, mutta jatkossa aion kyllä juoda suoraan lasista vaikka väkisin.

Alhaiset rauta-arvot(ko?)

Veritulokset yms. olivat nyt tulleet nettiin ja menin niitä heti katsomaan. Punasolut edelleen laskeneet entisestään vaikka ennenkin olleet matalat ja lisäksi valkosolut vähän koholla. Punasolujen alhaisuus voisi viitata anemiaan/raudan puutteeseen. Harmittaa siis, ettei ferritiineja katsottu. Mitä nyt netistä lueskelin, niin ilmeisesti raudanpuute voi myös aiheuttaa lapsettomuutta. Tässä muutamia poimintoja:

" Punasolujen väheneminen on yhdistetty naisten hedelmättömyyteen." lähde: https://www.terve.fi/artikkelit/5-hedelmallisyyteesi-vaikuttavaa-tekijaa

 "Raudanpuute alentaa selvästi hedelmällisyyttä. Kyseessä on yleinen vaiva, jota on usein vaikea huomata, sillä raudanpuute pahenee pikkuhiljaa."

"Raudanpuutteen oireet ovat usein epämääräisiä: voi olla väsymystä, masennusta, heikotusta, huimausta, päänsärkyä ja huonounisuutta."

"Tarkka syy siihen, miksi raudanpuute alentaa hedelmällisyyttä on vielä selvittämättä, mutta Tulenheimo-Silfvast epäilee sen liittyvän alkion kiinnittymiseen raskauden alkumetreillä."
lähteet: https://www.kaksplus.fi/raskaus/haaveissa-vauva/p53799/

Itselläni ollut juuri noita kyseisiä oireitakin. Odotan kuitenkin, jos lääkäri mittauttaisi minulla tuon ferriitin. Ilmeisesti rautalääkkeitä ei saa ilman testailuja ottaa, koska ylimääräinen rauta varastoituu maksaan jne. Lääkkeet nostavat sitä tosin hitaasti ja voi mennä 3-5 kuukauttakin, että se nousee lääkkeiden ansiosta. Olisi siis kiva tietää, onko minulla matala ferritiini.

Negatiivinen ja romahdus

Hain tänään vielä apteekista toisenlaisia herkkiä raskaustesteja ja testiruutu oli puhtaan valkoinen. Ei mitään viivaa tai viivanpaikkaa. Niin se vaan on, että metsään mentiin taas. Oksettaa, itkettää ja ahdistaa. Tekisi mieli repiä kynsillä kohtu irti. Vittu.

Apteq ja viivanpaikat

Kyllä taas tuli tiputtua ja korkealta. Mulla ollut nyt välillä vähän lievää etovaa oloa, päivittäin vihlontoja kohdussa (tänäänkin nauraessa), pissahätää, heikotusta, pääkipuja, kiukkua ja jatkuvaa nälkää. Olin ajatellut, etten tee testejä, mutta menin sitten kuitenkin koulun jälkeen apteekkiin hakemaan herkkää raskaustestiä (Apteq, 10 herkkyys).

Tein kotona heti testin (dpo 11) ja aluksi siihen ei näyttänyt tulevan mitään. Testiajan lopussa (ehkä neljän minuutin kohdilla) siihen tuli joku tosi haalea viiva. Sen näki lähinnä tihrustelemalla ja kääntelemällä testiä. Kyseinen viiva jäi testiin ja näkyy edelleen nyt illallakin siinä. Taskulampulla sen näkee todella hyvin ja kyllä sen juuri näkee vaikka ei kääntäisikään testiä. En kuitenkaan esimerkiksi näe, onko siinä väriä vai ei.

Ehdin innostua ja lähdin erikseen kauppaan hakemaan pc:n testejä (tosin 25 herkkyydeltään), johon ei kyllä tullut yhtään mitään. Niistä olen lukenut, että ne ovat todella hyviä ja herkkiä, joten meinasin oksentaa ahdistuksesta ja masennuksesta. Millainen pettymys taas kerran. Teen kuitenkin tuollaisen toisen pc-testin torstaina, kun ovulaatiosta on 14 päivää.

En vaan jaksa testejä, jotka antavat turhia viivoja tai ns. "viivanpaikkoja". Olisi vaan kokonaan blankoja mieluummin, jos ei syytä innostumiseen ole. Höh! Oli vaikea saada siitä edes kuvaa, mutta tuossa ylempänä nyt kuitenkin vähän muokattu kuva siitä testistä.

Onko sinulla kokemusta kyseisestä raskaustestistä?

Rokote ja labrat

Käytiin aamulla viemässä esikoinen 1,5v. neuvolaan ja sain samaan aikaan itse influenssarokotteen. Esikoinen sai influenssa- ja vesirokkorokotteet. Oli taas niin kamalaa katsoa, kun hän itki niin paljon pistosten takia.

Itse menin siitä vielä antamaan verinäytteitä kolme putkiloa sekä pissanäytteen. Tulokset menevät kuulemma suoraan meidän hoitoneuvolaamme, jossa myös lääkärikäynti myöhemmin on.

Jotenkin jännittää, löytyykö esim. kilpirauhaseni toiminnasta mitään poikkeavaa jne. Tässä koko ajan myös jännitän sitä, että mitä jos mitään syytä lapsettomuudelle ei löydy. Siinä tapauksessa ei vaan sitten voi mitään.

Nyt on menossa dpo 8. Taas alavatsan vihlontaa, munasarjan jomotusta, lievää pahaa oloa, nälkää ja muuta olen havainnut, mutta empä tuosta sitten taas tiedä. En ainakaan uskalla vielä uskoa yhtään mihinkään. Onneksi se lääkäri on jo kahden viikon päästä.

Ensimmäinen perhesuunnittelu-käynti ja jatko

Noniin, nyt on ensimmäinen perhesuunnittelukäynti takana ja homma saatu ns. "käyntiin". Olimme mieheni kanssa molemmat terveydenhoitajan vastaanotolla, joka kyseli tarkkaan erilaisia kysymyksiä meiltä molemmilta, kuten kuukautiskierrosta, paino ja pituus, milloin murrosikä alkanut, päihteenkäyttö, missä iässä harrastanut ensimmäistä kertaa seksiä jne. Monesti hän myös toisti, että olemme vielä niin nuoria ja ei ole kiirettä ja kun meillä on jo yksi lapsi. Hän kylläkin tarkensi tuolla nuoruudella sitä, että munasolujen/sperman pitäisi siis vielä olla ihan "tuoreita" ja ei sen puoleen kiire.

Seuraava askel on nyt se, että minä menen mahdollisimman pian (huomenna jo) antamaan labra- ja virtsanäytteet. Onneksi niihin on jo tottunut viime raskaudessa ja muutenkin tässä vuoden aikana. Niistä tutkitaan vissiin aika montaakin eri asiaa, mutta ainakin kilpirauhasen toimintaa selvitetään. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi ilmetä mm. väsymyksenä, hiusten lähtönä ja painon muutoksina. Itselläni ollut noista nyt kaikkea. Mikäli siinä olisi jotain häikkää, niin sitten se hoidettaisi ihan vain siihen tarkoitetulla lääkityksellä.

Noiden testejen valmistumisessa menee kolmisen päivää, joten parempi hoitaa ne heti alta. Seuraavaksi meille varattiinkin jo samalla yhteinen lääkärikäynti kahden viikon päähän (normaalisti jono on kuulemma kuukauden, mutta nyt poikkeuksellisesti enemmän aikoja), jossa mitä ilmeisimmin käydään noita tuloksia läpi ja lääkäri tekee minulle sisätutkimuksen, mieheltä lähinnä kyselee lisää kysymyksiä ja saattaa tutkia kivekset läpi. Muuten olisi otettu myös papa, mutta se minulta otettiin juuri keväällä. Siitä minun täytyy vain tulostaa käynnille mukaan kertomus.

Lääkäri sitten antaa mahdollisesti lähetteen miehelle sperma-analyysiin. Molemmilta myös katsotaan sukupuolitautitestit, vaikka olemmekin vakituisessa parisuhteessa. Ne kuulemma katsotaan silti aina.

Kun testit ja muut ovat läpi, niin katsotaan, millaista hoitoa mahdollisesti tarvitsisimme tai sitten joissain tapauksissa ei edes löydetä mitään selittävää tekijää. Joka tapauksessa saimme neuvoksi jatkossa harrastaa seksiä kierron aikana aina joka toinen päivä (maks. kolmen päivän välein). Mikäli harrastaa liian usein, niin spermassa ei ehdi olla niin hyviä siittiöitä ja jos ne taas muhivat kasseissa parikin viikkoa, niin niiden laatu ei myöskään ole enää niin hyvää. Käyttiköhän hoitaja jopa sanaa "laiskistuneita". Kuulemma monesti pariskunnat tekevät virheen, että ajoittavat yhdynnät väärin.

Nyt vielä tiivistetysti meidän jatko:

1. Terveydenhoitajan haastattelu ja ns. alkukatsaus perhesuunnitteluneuvolassa
2. Minun labra- ja virstakokeet
3. Yhteinen lääkärikäynti sis. sisätutkimuksen ja mahd. lähetteet
4, Sperma-analyysi ja kokeet miehelle
5. Suunnitelma mahdollisista hoidoista?

Huominen jännittää

Tänään on dpo 6 ja vaikka kuinka olen koittanut tässä kierrossa rentoutua ja olla ajattelematta yritystä, niin aina näinä "piinapäivinä" raskaustoiveet nostavat päätään. Koitan aina painaa ne pois mielestäni, mutta se tuntuu lähes mahdottomalta. En tosin varmastikaan ole taaskaan raskaana, minulla ei ole yhtään mitään oireitakaan.

Huomenna on siis viimein ensimmäinen perhesuunnittelu-käynti. Jännittää aika paljon. Ihanaa päästä puhumaan tästä asiasta jonkun kanssa ♥

Vaikeinta on "olla yrittämättä"

"Pilaat tuolla stressaamisella mahdollisuutesi tulla raskaaksi!" "Kokeilepa hetki olla yrittämättä, niin varmasti raskaudut!" "Tuo jatkuva yrittäminen on pilannu sen, ettet tule raskaaksi" "Teillähän kärsii seksihalutkin ja kaikki tuollaisella" "Se *Marjattakin* tuli vuosien lapsettomuushoitojen jälkeen samantien raskaaksi, kun luovutti ja lakkasi yrittämästä!" "Koita olla ajattelematta asiaa" "Nauti esikoisestasi ja hänen lapsuudestaan ja lopeta tuo" "Älä mieti sitä. Tee muita asioita ja koita unohtaa koko asia" "Ole onnellinen; ette ainakaan tarvitse ehkäisyä!"

Lauseita, jotka varmasti sanotaan hyvää tarkoittaen, mutta joita sanovat eivät välttämättä aivan tiedä, mitä lasta kauan yrittänyt käy päässään läpi. Miten monet kerrat olen yrittänyt olla stressaamatta, lopettaa miettimättä koko asiaa ja kiertoa, tekemättä testejä ja keskittymään muihin asioihin. Miten paljon haluaisinkaan sitä! Se ei vaan todellakaan ole niin helppoa. Stressaan jopa sitä, että stressaan ja että stressin takia en tule raskaaksi. Stressaan sitä, että en (muiden mukaan) ole ehtinyt nauttia esikoisen lapsuusajasta lainkaan (mikä ei kyllä ole totta).

Tiedän, ettei (sekundäärisen) lapsettomuuden kanssa taistelevalle välttäämättä ole juuri lohduttavia sanoja, joita sanoa. Ei vaan valitettavasti auta sanoa, että älä stressaa ja älä ajattele asiaa. Miten se sitten onnistuu? Saisinko siihenkin neuvoja? Miten saan koko kierroksi raskautumisajatukset ja yrityksen pois? Meillä seksiäkin on niin harvoin ja kierrot pitkiä ja sekavia, että ilman suunnittelua ja tähtäämistä minulla ei ole edes fyysisesti mahdollisuutta raskautua.

Joka tapauksessa, tämä on itselleni aivan mahdotonta. Olla ajattelematta asiaa.. Miten sitä voisi osata kokonaan jättää asian mielestään?

Perhesuunnittelu-aika oli peruttu ja jatkuvat vauvauutiset

Voihan turhuuksien turhuus. Ensin esikoisemme sairastui ja meillä oli jatkuva stressi ja huoli koko ajan. Sitten olimme saaneet mummot ja kaikki hoitamaan esikoista perhe-suunnittelun ajaksi, koska se oli niin aikaisin aamulla ja raahanneet takamuksemme sinne pimeänä pakkasaamuna, kun sain viestin 20 minuuttia ennen aikaa, että aikamme on peruttu ja varaa uusi aika... Ajattelin, että perun koko homman. Joka puolelta kohtaan vain pettymyksiä.

Varasin kuitenkin uuden ajan perhesuunnitteluun ensiviikolle. Uusi aika on siis tulevan viikon torstaina. Seuraavana päivänä on vieläpä esikoisemme neuvola-aika. Paljon tapahtumia tulevalla viikolla.

Melkein kaikki tuttavani, joilla on melko samanikäinen esikoinen kuin meillä, on nyt raskaana tai saanut jo toisen lapsen. Melkein joka kuukausi pamahtaa joku paksuksi. Tuntuu kuin ajelehtisin jotain virtaavaa jokea pitkin pienellä kiikkerällä lautalla ja välillä metsästä hypähtelisi mukaan ystäviä, jotka pomppaavat kuitenkin virrasta takaisin metsään nopeammin kuin ovat tulleetkaan ja itse vaan jatkan matkaani kohti tuntematonta, loppumattomalta tuntuvaa virtaa myöden. Siltä minusta nyt tuntuu. "Ai kiva, sain kaverin, joka yrittää myös tulla raskaaksi! Oho kappas, sehän on jo raskaana!"

Kaikista vaikeinta on koittaa olla onnellinen toisen puolesta, vaikka kuinka haluaisi. Silloin kun itse on yrittänyt todella kauan raskautua ja joku raskautuu hyvinkin pikaisesti ja hehkuttaa asiaa jatkuvasti, niin se tuntuu vaikealta. Tietenkin haluaisin olla hyvinkin onnellinen muiden puolesta, mutta nyt juuri minulla ei ole voimia siihen. Yritän muiden neuvosta unohtaa vauvayrityksen, mutta se tuntuu hankalalta, kun kaikki tuttavat ovat raskaana, hehkuttavat asiaa ja muusta ei puhutakaan. Myönnän olevani kateellinen, katkera ja mitä näitä nyt on. Ei muiden onni ole minulta pois tietenkään! Voi kumpa osaisin olla vain iloinen muiden puolesta.