Esikoisen odotusaika verrattuna kuopuksen odotusaikaan

Nythän on siis vasta rv 19+1, mutta ajattelin kirjoittaa, miten nämä kaksi odotusaikaa on tähän asti eronnut toisistaan.

Kun odotin esikoistani...

...en meinannut uskoa olevani raskaana, se tuntui niin epätodelliselta ja oudolta!

...kesti kauan, että osasin ajatella rakastavani vatsassani kasvavaa vauvaa

...olin tullut raskaaksi hyvin nopeasti ja en meinannut sen takia tajuta koko asiaa

...aika tuntui menevän todella todella hitaasti

...olin hyvin tarkka syömisistäni ja tekemisistäni. Välttelin ulkonakin tupakansavua kaikin keinoin ja joskus jopa pidätin hengitystä sen takia.

...olin innoissani tulevista neuvolakäynneistä

...alatietutkimukset pelottivat ja sattuivat aina aika paljon

...nautiskelin raskaudesta ja kuulostelin tuntemuksiani sekä vauvan liikkeitä

...fiilistelimme miehen kanssa raskautta ja kokeilimme usein vauvan potkuja vatsan päältä

...puhuin vain raskaudesta ja vauvajutuista

...otin hyvin paljon kuvia vatsastani ja itsestäni ylipäätään

...lainasin kirjoja raskaudesta, synnytyksestä ja vauva-ajasta. Luin niitä paljon.

...katsoin hyvin usein youtubesta videoita synnytyksestä ja vauvan hoidosta. Etsin muutenkin niistä paljon tietoa ja kokemuksia netistä

...tilasin alusta alkaen paljon vauvatavaroita ja ostelin vauvanvaatteita

,,,pelkäsin kamalasti synnytystä ja kyselin siitä kaikilta tuntemiltani äideiltä

...otin innoissani äitiyspakkauksen, kiirehdin hakemaan sitä ja hipelöin vaatteita innoissani

,,,äidiksi tuleminen ja tuleva vauva-aika pelotti todella paljon

...rentouduin ja yritin nauttia vapaa-ajastani

...raskaus ja vauva pyöri lähes koko ajan mielessäni

Nyt kun odotan kuopustani...

...aika on mennyt järkyttävällä vauhdilla

...unohdan koko ajan edes olevani raskaana

...vauva ja raskaus on vain satunnaisesti mielessäni, koska on niin paljon muuta

...esikoinen vie suurimman osan ajatuksistani ja ajastani

...ehdin vain harvakseltaan fiilistelemään vauvan liikkeitä ja koko raskautta

...raskaus oli todella odotettu ja toivottu, joten pelko on ollut koko ajan läsnä

...neuvolat tuntuvat enemmän pakolliselta pahalta kuin mitään muuta

...sisätutkimukset eivät pelota tai satu lainkaan

...en jännitä tulevaa vauva-aikaa, mutta hieman jännitän sitä, miten hoitaminen ja kaikki muuttuu, kun on kaksi pientä lasta

...synnytys ei enää samalla tavalla jännitä, mutta kokemani kivun yms. takia se edelleen pelottaa ja inhottaa ja jopa ahdistaa välillä

...en ole juurikaan tutkinut mitään synnytys- ja raskausjuttuja, mutta olen katsonut paljon toisenlaisia äitejä yms. hömppää

...olen tuntenut alusta asti rakastavani vauvaa, koska tiedän nyt, että sieltä todellakin tulee rakas lapseni - niin kuin esikoinenkin on tullut

...raskaus on helpompi käsittää ja tajuta todelliseksi

...mahani on kasvanut paljon esikoisen odotusaikaa nopeammin

...rintani ovat olleet paljon kipeämmät kuin esikoisen odotusaikana

...liikkeet alkoivat tuntumaan paljon aikaisemmin

...löysin vauvan sydänäänet paljon aiemmin kuin viime raskaudessa

...ihmiset eivät hössötä niin paljon kuin viimeksi

...olen ollut vähän rennompi tämän raskauden suhteen, mutta kuitenkin noudatan suosituksia

...en ole voinut juurikaan rentoutua ja usein on todella rankkaa ja olen aivan poikki

...olen eri tavalla innoissani, koska tämän jälkeen lapsilukumme on todennäköisesti täynnä

Tässä tällaisia omia kokemuksiani tähän saakka.