Kamala jännitys! Mitä tulokset ilmoittavat? Onko siemennesteen laatu parantunut vai edelleen yhtä heikkoa? Tehdäänkö meille taas tutkimuksia? Pitääkö meidän jo sopia nyt mahdollisista hoidoista? Mitä me siinä tapauksessa päätämme?
Olen itse tällä hetkellä tosiaan opiskelijana eikä miehenkään palkkatulot mitenkään päätä huimaa. Inseminaatio on toki julkisella edullisempaa, mutta lääkkeihin ei paljoakaan taida Kelalta saada apua, joten ne pitäisi itse pulittaa. Itselläni on kylläkin hyvin säännölliset kierrot ja bongaan oviksen aina ovistesteillä, joten aion ehdottaa alkuun luomukiertoihin inssiä, mutta jos se ei sovi, niin joudumme varmaan lykkäämään hoitojen aloitusta parempaan ajankohtaan. Ainakin viimeksi he puhuivat, että varalta mulle pistettäisiin lääkettä, mutta se kauhistuttaa minua senkin takia, että mies ei halua pistää niitä minulle ja itse kammoksun neuloja. Saisinkohan pistettyä itseäni?
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö me todellakin haluaisi lasta. "Lapsella ei ole hintalappua". Tiedän sen. Menimme alunperin tutkimuksiin vain, että saisin mielenrauhan asiaan ja tietää, mistä se voisi johtua ja voisinko itse tehdä asian eteen mitään. Emme niinkään kiirehtineet hoitoihin tai edes miettineet niitä mitenkään. Ne eivät ole meillä ensimmäisenä vaihtoehtona, mutta tietenkin siinä vaiheessa, jos luomuraskautuminen on mahdotonta.
Olemme tänään keskustelleet mieheni kanssa asiasta ja tulleet siihen tulokseen, että mikäli siemenneste on edelleen heikkolaatuista, niin aiomme ehdottaa inssiä luomukiertoon ja lähdemme siihen mukaan hyvinkin nopealla aikataululla jos mahdollista, mutta muussa tapauksessa yritämme vielä jonkun aikaa luomuna. Ei meillä ole kiirettä.
Olen vaan niin hermostunut nyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti