Varhaisultra rv 7+0 sekä raskauspaljastus perheelleni

Käytiin tänään tutulla lapsettomuuspolilla varhaisultrassa. Käynti oli todella nopea ja tarkoitus oli lähinnä katsoa, onko kohdussa ketään. Heti kun lääkäri sai ultralaitteen paikalleen, niin tiuhti sydänsykkeineen pölähti ruutuun. Helpotus oli valtava! Sydän näytti niin suurelta pienen pieneen vartaloon nähden ja pystyimme myös kuuntelemaan sen nopeaa jumputusta. Lääkäri myös mittasi pää-peppu-mitan, joka oli 9,7 mm ja vastasi juuri ovulaatiosta laskettua päivää, eli rv 7+0 (kuukautisten mukaan olisi rv 7+4).

Kuvassa näkyy myös pieni ruskuaispussi, jonka kautta pieni alkio vielä saa ravintonta. Myöhemmin se katoaa ja tiuhti alkaa käyttämään istukkaa sen tilalta. Ei noin pienestä vielä mitään erota, mutta sen kuitenkin, että joku pieni sielä kehittyy sydänsykkeineen ♥ Mieskin oli todella helpottunut tämän nähdessään sekä myös kuullessaan, ettei hänen tutkimuksistaan löytynyt mitään huolestuttavaa.

Tulimme ultrasta kotiin, jossa mummini oli katsonut esikoistamme sen ajan. Annoin ultrakuvan hänen käteensä ja hän oli aivan innoissaan. Hän on seurannut matkaamme koko tämän 1,5 vuotta.

Myöhemmin tänään myös vanhempani sekä veljeni tyttöystävänsä kanssa tulivat meille kahville. Emme olleet etukäteen kertoneet heille syytä. Olin leiponut pätkiskääretortun asian kunniaksi.

Esikoisemme oli paidassa, jossa kerrottiin englanniksi, että hänestä tulee isoveli vuonna 2019. Otimme kesken leikkien päälipaidan häneltä pois ja pyysimme heitä lukemaan teksin. Äitini tiesi jo raskaudesta. Isä ja veli yrittivät kilpaa lukea tekstiä ja esittivät alkuun, etteivät olisi tajunneet heti, mitä siinä luki. Veli sanoi, "ei kai vaan!" leveästi hymyillen. Pian he kaikki hymyilivät ja isä alkoi valokuvaamaan esikoistamme hänen koreillessaan paitansa kanssa. Kaikki olivat asiasta iloisia ja onnittelivat. Olipa kyllä ihana päivä!